Keskustan tuore puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat politiikan toimittajien debatissa maanantaina.
Kyse on kahden kilpailijan asetelmasta, sillä keskusta on paikkamäärissä suurin kuntapuolue ja perussuomalaiset taas tavoittelee kevään kuntavaaleissa ykköspuolueen paikkaa.
- Yle näytti yhteistentin suorana
- Kuvaa klikkaamalla voit katsoa kaksikon väittelyn.
- Seurasimme tähän juttuun tentin annin.
Ennen kuntavaaliteemaa Halla-aholta kysyttiin hänen kannastaan juutalaisiin ihmisiin ja Saarikolta vastaavasti keskustan suhtautumista perussuomalaisiin puolueena ja potentiaalisena hallituskumppanina.
Kysymys nousee jälleen esille viime viikolla ilmestyneessä toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamassa Halla-ahon epävirallisessa elämäkerrassa. Kirjassa toistuu Halla-ahon kielteinen suhtautuminen juutalaisuuteen.
Halla-aho ei halunnut kommentoida kirjan väitteitä.
– Tuo on täysin järjetön väite. Kaikki minun kirjoitukseni ovat olleet julkisia kaikki nämä vuodet. Ikävä kyllä helpoin tapa saada julkisuutta Suomessa on kirjoittaa minusta sottakirjallisuutta, Halla-aho torjui.
Kirjan väitteet perustuvat Nurmen kirjassa muun muassa Halla-ahon Scripta-blogikirjoituksiin. Media on kysynyt Halla-aholta rajuista kirjoituksista aikaisemminkin.
Halla-aho sanoi, ettei lähde puolustautumaan sana sanaa vastaan -asetelmassa.
– Odotan että hän (Lauri Nurmi) perustelee näitä härskejä väitteitä, Halla-aho jatkoi.
Saarikko: Leimat ihonvärin perusteella, niistä ei sovi pelleillä.
Vuonna 2017, kun niin sanotut soinilaiset irtautuivat perussuomalaisista Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen, perussuomalaiset jätettiin pois Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta. Tuolloin Annika Saarikko sanoi, että sulkisi halla-aholaiset hallitusyhteistyöstä myös jatkossa.
Nyt tentissä Saarikko toisti uuden kantansa, että tällä hetkellä – eli vaalikauden puolessa välissä – keskusta pitää "vanhana kunnon yhteistyöpuolueena" ovet avoinna kaikille puolueille tulevina hallituskumppaneina.
– Ohjelma ratkaisee, Saarikko totesi.
Saarikko otti kuitenkin pesäeroa Halla-ahoon ja perussuomalaisten ihmiskäsitykseen.
– Keskustalle ihmisarvo ja ihmiskäsitys ei ole sellainen, jossa puolueella on tinkimisen varaa.
– Perussuomalaisista riveistä esitetyt leimaukset ihonvärin perusteella on asia, joka ei keskustalle käy. Ne ovat asioita, joissa ei sovi pelleillä.
Näihin asenteisiin Saarikko sanoi viitanneensa jo vuonna 2017. Nämä reunaehdot Saarikon mukaan pysyvät.
Perussuomalaisten vakioratkaisut, kuten maahanmuuton kuluista säästäminen, ei Saarikon mukaan vaikuta aina loppuun asti mietityltä.
– Äkkiseltään se voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta kun tiedetään, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, tai mitä meidän perustuslaki sanoo yhdenvertaisuudesta, helpotkin heitot muuttuvat huomattavasti monimutkaisemmiksi, Saarikko vastasi.
Kuntavaalit – käytännön tekoja vai psykologiaa?
Elokuussa perussuomalaiset ilmoitti tavoitteekseen vaalien ykköspuolueen aseman.
Tentissä tunteet kuumenivat, kun Halla-aho alkoi pohdiskella keskustan mielenmaisemaa kohti tulevia vaaleja.
– Keskusta laskee pelkällä historian työntöavulla saavansa kuntavaaleissa torjuntavoiton, jonka avulla se voi kitkuttaa vaaleihin, Halla-aho piikitteli.
Saarikko ojensi takaisin.
– Sopiiko, että minä vastaan keskustan strategiasta ja sinä vastaat perussuomalaisten strategiasta.
Konkretiaan puolueiden kuntavaalitavoitteista ei kuitenkaan päästy. Saarikko tivasi Halla-aholta puolueen kuntavaaliohjelmaa.
– Mitä tekisitte kunnissa toisin? Olen valmis milloin tahansa käymään keskustelua yleispolitiikasta, kansantaloudesta, EU:sta, ilmastosta, veroista – käytäisiin keskustelua niistä asioista, joista kunnat päättävät, Saarikko sanoi.
Iso näkemysero syntyi siitä, kun Halla-aho analysoi kuntavaalien merkityksen olevan psykologinen, ei niinkään yksittäisten kyläkoulujen tai muiden paikallistason kohtalonkysymyksiin kiinnittyvä.
Saarikko oli täysin eri mieltä. Tulevalla valtuustokaudella järjestetään kuntien peruspalvelut uusiksi, kun terveydenhoito ja sosiaalitoimi siirtyvät sote-maakunnille.
– Kunnat rakennetaan ikään kuin uudelta pohjalta: sivistyspalvelut, elinvoimapalvelut, koulut, päiväkodit, yritysten sijoittumisen mahdollisuudet asettuvat uudenlaiseen arvoon. Miksi te ette puhu tästä, Saarikko ihmetteli.
Mikä on perussuomalaisten kuntaohjelma?
Debatti jatkui yrityksillä löytää eroja puolueiden kuntavaalitavoitteista, tai tavoitteita ylipäätään.
– Mä ihan tosissani kysyn, mikä on teidän vaihtoehto sinne kuntakentälle, Saarikko jatkoi.
Keskustan tavoin perussuomalaiset haluaa, että ihmisille pitää turvata realistinen mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa.
– Se tarkoittaa sellaisia investointeja palveluihin ja infrastruktuuriin, joita ei voi puhtaan markkinaehtosesti perustella, ja se on puhtaan ideologinen valinta. Tässä ollaan samaa mieltä, Halla-aho vastasi.
Saarikko sanoi mielellään ottavansa perussuomalaiset "kaveriksi" valtuustoihin puolustamaan muun muassa suomalaista ruuantuottajaa ja ruuan tuottajahintoja.
Saarikko ehdotti, että etätyön tekemistä helpotettaisiin rakentamalla nopeat nettiyhteydet koko maahan. Tämä tekisi nykyistä helpommaksi pitää kotipaikkana useampaa kuin yhtä kuntaa.
Nettiyhteyksiin pitäisi Saarikon mukaan käyttää Suomeen lähivuosien aikana saatavia kiistellyn EU-elpymisrahaston tukia.
– Tuetteko sitä, että EU:n elpymisrahoista laitettaisiin merkittävä osa siihen, että nopeat nettiyhteydet olisivat kaikkien suomalaisten oikeus, Saarikko kysyi.
Halla-aho ei suostunut vastaamaan kysymykseen EU-rahojen käytöstä nettiyhteyksiin.
EU-jäsenmaksuina vuosikymmenten aikana, ja nyt kolmessa vuodessa Suomelle osin takaisin maksettavat tuet, olisi Halla-ahon mukaan alun perinkin pitänyt käyttää Suomen oman kilpailukyvyn tukemiseen.
– Kyseenalaistaisin tämän keskustelun lähtökohdat, koska ne ovat vääristyneet, Halla-aho vastasi Saarikolle.
Peruspalvelut vs. globaali huoli
Kumpikin puoluejohtaja on kiertänyt Suomen kenttää ja tavannut potentiaalisia äänestäjiä. Maakunnissa ihmiset ovat kertoneet Halla-aholle, että heitä huolestuttavat politiikassa laajat ja globaalitkin kysymykset, ei vain oman kylän asiat.
– Vaikka puoleiden välillä on hyvin räikeääkin sananvaihtoa valtakunnanpolitiikassa, näillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä kunnanvaltuustossa varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla, Halla-aho kuvaili.
Saarikon mukaan on harhaanjohtavaa antaa ihmisten ymmärtää, että kunnanvaltuustossa vaikutettaisiin globaaleihin kysymyksiin.
– Hienoa, että on kuultu terveisiä. On myös tärkeää, ettei ihmisiä johda harhaan sillä, että näissä vaaleissa ratkaistaisiin, onko elvytysrahastoon kuuluminen ja sitoutuminen järkevä juttu. Näissä ratkaistaan suomalaisten peruspalvelut, Saarikko reagoi.
Keskusta nyt paikkamäärässä suurin
Tällä hetkellä keskusta on valtuustopaikkojen määrässä mitattuna suurin kuntapuolue, kun taas viime kuntavaalien äänimäärän prosenttiosuuksina mitattuna suurin puolue on kokoomus.
Keskustan ja perussuomalaisten välillä on kipinöinyt koko syksyn, ja kyselyiden mukaan keskustan suosion lasku johtuu osin siitä, että kannattajia on siirtynyt perussuomalaisten taakse. Perussuomalaiset on moittinut puoluetta SDP-vetoiseen hallitukseen osallistumisesta.
Tentin vetävät Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Muhonen ja Verkkouutisten toimittaja Suvi Hautanen. Noin puolen tunnin tentin jälkeen muut yhdistyksen jäsenet tekevät kysymyksiä kaksikolle.
Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 20.10.2020 klo 23.
Lisää aiheesta: