Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Ravintoloitsija: “Ruokaravintolat ja yökerhot pitää erottaa toisistaan” – perustuslakivaliokunnan puuttuminen ravintoloiden aukiolorajoituksiin saa kiitosta

Alan edustaja penää mahdollisimman vähäistä sääntelyä.

Ravintoloitsija Saku Tuominen kuvattuna Ravintola Espassa.
Ruokaravintolat ja yökerhot ovat eri asia, sanoo ravintoloitsija Saku Tuominen ravintola Espassa. Kuva: Tommi Pesonen/YLE
  • Heikki Valkama
  • Minna Pantzar

Viime viikolla voimaan tulivat uudet rajoitukset ravintoloille. Esimerkiksi Helsingissä pandemian levitessä ravintolat joutuvat lopettamaan tarjoilun kello 22 ja sulkemaan ovensa kello 23.

Eilen perustuslakivaliokunta puuttui asiaan. Sen mukaan hallitus ei voi rajoittaa kaikkia ravintoloita samoin, jos tartunnat leviävät vain tietyn tyyppisissä ravintoloissa. Perustuslakivaliokunta haluaa, että laki erottelee ravintolat, joissa tartuntariski on suurin ja joiden toimintaa on välttämätöntä rajoittaa.

Lue valiokunnan näkemyksiä tarkemmin tästä:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

Ravintoloitsija Saku Tuominen sanoo, että on väärin, että kaikkia ravintoloita kohdellaan samalla tavalla.

– Nykyinen malli on epäoikeudenmukainen tietyille toimijoille. On paljon ravintoloita, joilla on isot turvavälit ja joissa on rauhallista, ja jotka joutuvat kärsimään siitä, että joissain paikoissa on ongelmia, Financier Groupin kautta ravintoloita omistava Tuominen sanoo. Yrityksen ravintoloita ovat Savoy, Palace, Espa ja Aki.

Tuominen ehti antaa tämän jutun haastattelun ennen perustuslakivaliokunnan eilistä väliintuloa.

– Jokaisella ravintolalla on kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin pidetään huolta asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Toinen on se, että pidetään huolta työpaikoista. Keskustelussa toinen aspekti on jäänyt kokonaan varjoon, siis se, miten pidetään huolta työpaikoista, Tuominen sanoo.

– On älyttämön vaikea löytää sellaista mallia, joka olisi tasapuolinen kaikille. Mutta jos halutaan pitää huolta työpaikoista, ei se kovin vaikeaa ole arvioida paikkakohtaisesti ja löytää malli, mikä pitää huolta sekä taloudesta että terveydestä.

Ravintoloitsija Saku Tuominen kuvattuna Ravintola Espassa.
Ruokaravintolat ja yökerhot ovat eri asia, sanoo ravintoloitsija Saku Tuominen ravintola Espassa. Kuva: Tommi Pesonen/YLE

"Viranomaisten pitää kuunnella ravintola-alaa"

Tuominen toivoi erityisesti keskustelua viranomaisten ja ravintola-alan välille. Hänestä tähän saakka avointa keskustelua ei ole käyty.

– Tällä hetkellä on olo, että aitoa dialogia ei ole. Vaikka ravintoloitsijat yrittävät ehdottaa mitä tahansa kompromissia, ja korostan, joka kerta terveyttä ajatellen, mutta siten, että työpaikoista pidetään huolta, se keskusteluyhteys on olematon. Se on kohtuutonta tämäntyyppiseessä tilanteessa, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa nyt osin tarpeettomasti valtavan suuri osa ihmisistä lomautetaan ja joutuu työttömäksi.

Tuomisen viesti on selvä. Tartuntoja ja altistuksia on tullut joistain yökerhoista, ei juurikaan ruokaravintoloista. Nämä kaksi pitää erottaa toisistaan.

– Se että tietyistä yökerhoista on tullut altistuksia, niin on kohtuutonta, että siitä joutuvat kärsimään ruokaravintolat.

– Ajatus, että ruokaravintoloissa meno riistäytyisi käsistä kello 22 jälkeen perustuu johonkin vanhaan ajatteluun, vanhaan maailmaan, mitä ei enää ole. Eli ajatukseen siitä, että suomalainen ei osaisi käyttää alkohololia, Tuominen sanoo.

Hän uskoo, että ratkaisuja löytyy niin, että ravintolat voivat olla auki, työpaikat säilyvät ja terveydestä pidetään samalla huolta.

– Nykyisellään ravintolan määritelmän alle menee kaikki mahdolliset paikat missä nautiaan alkoholia. Kysymys on mielestäni se, että olisiko löydettävissä sen kaltaisia määritelmiä, mitkä ottaa huomioon paikkojen erityispiirteet, koska se turvaisi ison joukon työpaikkoja, Tuominen sanoo.

Yökerhoja ja ravintoloita pyörittävä yritys: “Ruokaravintolat pitää saada pitää auki”

Maarit Karjalainen
Maarit Karjalainen pyörittää monia ravintoloita työssään. Kuva: Maarit Karjalainen

Ravintolatoimenjohtaja Maarit Karjalainen CMB-ravintoloista pitää perustuslakivaliokunnan linjausta oikeana.

CMB-ravintolat pyörittää seitsemäätoista ravintolaa, joiden joukossa on rokkibaari Loose, ravintola Sävel, U Kaleva, Maya sekä esimerkiksi 8 bit brewing -panimoravintola.

Joukossa on lounasravintoloita, yökerhoja, baareja ja ruokaravintoloita.

– Täysin mahdotontahan on näillä ehdoilla pitää lounasravintoloita tai ruokapaikkoja kannattavasti auki, Karjalainen sanoo.

Karjalainen korostaa sitä, että erilaiset paikat pitää huomioida eri tavalla. Yökerhossa ja ruokapaikassa meno on erilaista.

Rajoitukset pitäisi kohdistaa yökerhoihin.

– Kello 22 tuntuu ruokapaikoissa mahdottomalta, Karjalainen sanoo. Vaikka syömistä kuinka aikaistaisi, 22 on liian aikainen. Varsinkin kun paikoista saa täyttää vain 50 prosenttia.

Pandemia on saanut myös ihmiset pysymään kotonaan. Karjalaisen mukaan ravintoloista on tullut kirosana.

– Kun turvavälit ja hygienia huomioidaan, ravintoloissa on turvallista käydä, Karjalainen painottaa. Jos nyt ravintoloissa ei käydä, ne eivät selviä.

MaRa: Pitäisi rajoittaa mahdollisimman vähän

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi, Ravintola Teatteri, Helsinki, 25.9.2020.
Timo Lappi muistuttaa, että rajoituksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Arkistokuva syyskuulta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Perustulaskivaliokunnan väliintulo oli toivottu, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Me olemme jo pitkään sanoneet hallitukselle, että näitä rajoituksia pitää perustella paremmin ja niiden pitää olla oikeasuhtaisia, Timo Lappi sanoo.

Perustuslakivaliokunta totesi, että jokaisen ravintolatyypin osalta pitää harkita asiaa erikseen. Tämä on myös ravintola-alan toive. Vaikkapa kahvilat, liikenneasemien ravintolat ja ruokaravintolat ovat kaikki erilaisia.

Lappi muistuttaa, että rajoituksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Vain välttämättömät rajoitukset riittävät, koska ravintolat huolehtivat myös itsesääntelyn kautta esimerkiksi hygieniasta.

Hän pelkää etenkin pikkujoulukauden puolesta. Jos pikkujouluja ei saada ravintoloihin, se tekee ison loven niiden tuloihin.

Pieni ravintola kärsii turistien puutteesta

Syyskuun alussa helsinkiläinen ravintola Kamome avasi uudella konseptilla.

Paikka on tunnettu Japanissa suositusta Ravintola Lokki -elokuvasta.

Ravintola Kamomen asiakkaista 90 prosenttia oli ennen pandemiaa japanilaisia turisteja. Nyt heitä on ravintolapäällikkö Yamato Yoshidan mukaan nolla prosenttia.

Japanilainen Kokki ravintola kamome
Ravintola Kamome eli ravintola Lokki kärsii turistien pulasta, kertoo ravintolapäällikkö Yamato Yoshida. Kuva: Mohamed El bouari / Yle

Osin siksi konsepti on nyt uusittu ja sitä markkinoidaan uudelle yleisölle. Lisätuloja haetaan yhteistyöllä läheisen K-kaupan kanssa, jossa myydään ravintolassa tehtyä sushia.

Paikkoja puunataan entistäkin huolellisemmin, silti asiakkaita on niukasti.

Hallituksen asettamat rajoitteet eivät sinänsä haittaa ravintola Kamomea. Asiakkaita ei ole nyt ollut täyttämään puolta ravintolaa enempää. Aukiolo on rajoitettu jo kello 21:een.

Entä jos pandemia jatkuu? Selviääkö ravintola Kamome?

“En usko, en usko”, Yoshida sanoo.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

"Kyllä suomalaiset ovat buffa-kansaa, ei siitä mihinkään päästä" – suomalainen syö eri tavalla kuin muut ja syy siihen on historiassa

Yli puolet Pohjois-Suomen hotelleista ja kylpylöistä menettää vähintään puolet liikevaihdostaan tulevalla talvikaudella