Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Espoolainen varastohalli on täynnä tuoleja, sohvia, vaatepakkauksia ja elektroniikkaa. Hallin täyttävät tavarat ovat esimerkki yrittämisen riskin karusta ja surullisesta puolesta.
Silti tavaraa on vähemmän kuin normaalisti.
– Omalta kohdalta voin sanoa, että velkojien hakemia konkursseja on tehty kevään jälkeen vähemmän, sanoo konkurssipesiä paljon selvittävä asianajaja Juho Mäkelä asianajotoimisto Muukkonen&Soikkelista.
Tilastokeskuksen tuoreet luvut kertovat samaa.
Tammi–syyskuussa pantiin vireille 1 745 konkurssia, mikä on 230 konkurssia eli lähes 12 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Syy konkurssien vähyyteen johtuu velkojien pitkämielisyydestä, vuokrahelpotuksista ja hallituksen toimista koronakriisin vyöryessä päälle.
Konkurssien vähentyminen ei ole kuitenkaan pelkästään hyvä asia ja se johtuu lakimuutoksesta, jolla on haittavaikutuksensa.
Hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin. Laki astui voimaan vappuna. Sen myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
– Jos velallinen ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehoituksesta maksanut erääntynyttä velkaa, velkojalla on ollut peruste hakea yritys konkurssiin. Tämä peruste, jolla yleisimmin on konkurssihakemuksia perusteltu, poistettiin väliaikaisesti. Nyt maksukyvyttömyyden osoittaminen on tullut velkojille paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja siksi niitä konkursseja ei ole niin paljon haettu, sanoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen.
Tämä näkyy Kontkasen mukaan siinä, että nimenomaan lain voimaantulon jälkeen velkojat ovat hakeneet konkursseja poikkeuksellisen vähän.
– Tämä väliaikaislaki on varmaan ollut se suoranainen vaikuttaja näihin lukuihin. Konkurssihakemuksia on tehty 30-40 prosenttia vähemmän kesäkuukausina kuin edellisvuonna, sanoo Kontkanen.
Eikä ihan perustapauksia ole olleet velkojien kesäkaudellakaan tekemät konkurssihakemukset.
– Käytännössä väliaikaislain aikana tehdyt konkurssihakemukset ovat niitä, joissa maksuvaikeudet ovat syntyneet helmikuussa tai aiemmin, koska koronan aikana erääntynet velat eivät ole voineet olla hakemisen perusteina, Kontkanen sanoo.
Lain suojissa muhii paljon konkurssikypsiä yrityksiä
Lokakuun lopussa umpeutuvaa lakimuutosta aiotaan nyt jatkaa tammikuun loppuun saakka, mutta ei enää eduskunnan kannan mukaan sen jälkeen.
Lainmuutoksen tavoitteena on ollut varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu koronaviruspandemiasta.
Kontkasen ja Mäkelän mukaan tarkoitus on ollut hyvä, mutta konkurssihakemusten vähyys ja jääminen selvästi alle normaalin tason kielii siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin.
– Normaalivuosina on tehty noin 2500 konkurssihakemusta, joista noin 2000 on johtanut konkurssiin asettamiseen. Nyt konkurssihakemuksia on tullut vähän eli patoumaa on kertynyt jo normaalitilanteeseenkin nähden. Lisäksi yrityksillä on ollut koronan takia ylipäätäänkin vaikeaa. Kun lakimuutoksen voimassaoloaika päättyy tammikuussa, niin kyllä sieltä on vähintään satoja ellei tuhansia konkurssihakemuksia tulossa, Kontkanen huokaisee.
Myös konkurssipesiä hoitava Mäkelä on huolissaan.
– Todennäköistä on, että sitten kun tämä väliaikaismuutoksen voimassaoloa lakkaa, niin tullaan näkemään sellainen konkurssiaalto ettei varmaan koskaan ennen ole nähty, Mäkelä sanoo.
"Suurin osa pesistä tulee olemaan varattomia"
Konkurssien suma tulee myös aiheuttamaan paljon ongelmia.
– Olisi pitänyt jo päästä tilannetta purkamaan. Nyt jokainen kuukausi tuo markkinoille lisää yrityksiä, jotka ovat maksukyvyttömiä, Kontkanen sanoo.
Patoutuman purkaminen tulee ruuhkauttamaan käräjäoikeudet, konkurssiasiamiehen toimiston, konkurssipesiä hoitavat asianajotoimistot ja palkkaturvaviranomaiset. Huolta aiheuttaa myös erilaisten määräaikojen menettäminen niin palkkaturvassa, takaisinsaanneissa kuin rikosasioissakin.
Toisaalta ne yritykset, jotka olisivat menneet normaalitilanteessa konkurssiin, voivat nyt kaikessa rauhassa siivota pesän omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai maksaa laskujaan vain osalle velkojista.
Tilanteen pitkittyminen lisää toisaalta rehellisenkin yrittäjän ahdinkoa, kun velat kasvavat. Keväällä eteen tulevat konkurssipesät ovat Mäkelän mukaan velkaisempia ja köyhempiä kuin normaalisti.
– Varmaan hyvin suuri osa näistä pesistä on varattomia ja sitten kun sitä tavaraa tulee kerralla paljon myyntiin, jos vaikka suuri määrä ravintoloita menee konkurssiin ensi vuonna, niin eihän niiden tavaroiden myymisestä saa juuri mitään ja siitä kärsii niin velkoja kuin velallinenkin, Mäkelä sanoo.
Yrittäjät hakevat nyt itse itseään konkurssiin
Erikoista on sekin, että konkurssipaperit laittaa nyt yhä useammin vireille yrittäjä itse.
– Kun tässä on ollut tällainen karenssiaika, että velkojat eivät ole voineet hakea velallista konkurssiin, niin velallisen itsensä hakemia konkursseja on tullut enemmän hoidettavaksi, Mäkelä sanoo.
Viime kuukausina konkurssihakemuksista lähemmäs puolet on voinut olla yrittäjän itsensä laatimia.
Esimerkiksi viime vuonna konkurssiin hakijana toimi Verohallinto reilussa 40 prosentissa, eläkeyhtiöt vajaassa 20 prosentissa ja toiset yritykset noin 10 prosentissa tapauksista. Velallisen itse oli hakijana noin 30 prosentissa hakemuksista.
– Tietenkin siinä halutaan saada oma lisävelkaantuminen katki. Joskus vuokrantaja voi kehottaa viheltämään pelin poikki, jos pitkältä ajalta on vuokrat maksamatta. Myös yrittäjä itse tulee usein siihen tulokseen, että ei tästä tule mitään. Yrittäjät on toisinaan myös helpottuneita, kun pesä siirtyy hoitajan vastuulle eikä tarvitse enää itse vastata velkojien puheluihin, Mäkelä kertoo.
Mäkelä sanoo myös, että itse haettu konkurssi voi antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa pesänhoitoon ja velkojatkin ovat myötämielisempiä, kun heiltä säästyy konkurssiin hakemisen vaiva ja asiat etenevät.
Jos kauppa ei käy syksyn edetessäkään ala käydä ja velat kaatuvat niskaan, niin neuvoja kannattaa kysyä.
– Työ- ja elinkeinokeskusten yhteydessä toimii neuvontapalvelu Talousapu. Sinne kannattaa ottaa yhteyttä. Siellä konsultit arvioivat tilannetta. Myös oman tilitoimiston kanssa kannattaa pohtia avoimin mielin miltä tilanne näyttää ja vetää sitten sen pohjalta tarvittavat johtopäätökset, Kontkanen suosittelee.
Lue lisää:
Konkurssihakemusten määrä pysytteli laskusuunnassa – väheni etenkin rakennusalalla