Kolmekuinen Athena-koiranpentu hypähtää täpinöissään nuolemaan trimmaaja Elina Laasasen kasvoja.
Athena on saapunut trimmattavaksi ensimmäistä kertaa elämässään. Vähän aikaa sitten se kävi samassa koirahoitolassa valokuvattavana, ja pian luvassa on pentukurssi.
– Ihan samalla tavalla kuin vein pienet lapset aikanaan parturiin ja kampaajalle niin halusin tuoda koirankin trimmattavaksi. Ammattilaiset osaavat käsitellä koiraa niin, että kokemus on sille miellyttävä, Athenan omistaja Pipsa Wilhelms kuvaa.
Koirahoitola Koiramon trimmauksissa ja pesuissa on riittänyt hyvin asiakkaita läpi korona-ajan.
– Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona koirien kanssa. Nähdään nopeasti, että taas on turkinhoidon aika, miettii hoitolan omistaja Emmi Vallenius.
Koirien hemmottelun kysyntä laskee
Kaikilla alan yrittäjillä ei mene yhtä hyvin. Kokonaisuutena lemmikkien hyvinvointipalveluiden kysyntä on laskenut koronan takia, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.
Edes korona-ajan lemmikkibuumi ei Rahkosen mukaan välttämättä tarkoita palveluiden kysynnän kasvua.
–Varsinaisia koirien hyvinvointipalveluita käyttää pieni osa koiranomistajista. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 700 000 koiraa, ja niistä ylivoimainen enemmistö viettää tavallista kotielämää.
Suurin syy kysynnän laskulle on Rahkosen mukaan koiratapahtumien peruuntuminen. Suomessa on peruttu tänä vuonna 81 koiranäyttelyä ja esimerkiksi agilityn suomenmestaruuskilpailut. Ne olisivat tuoneet paljon töitä koirien trimmauksen ja muiden palvelujen tarjoajille.
Koirien hyvinvointipalveluiden myyntiä laskenee myös yleinen taantuma. Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka viidennen suomalaisen tulot ovat vähentyneet korona-aikana. Noin kolmannes kertoo vähentäneensä menoja.
Rahkosella ei ole tiedossa tutkimusta, joka kertoisi tarkasti koronan vaikutuksista lemmikkipalveluihin, joten hän perustaa arvionsa aiempiin tutkimuksiin, trendeihin ja muuhun korona-ajan rahankäytön tutkimukseen.
Ulkomaanmatkailun väheneminen voi näkyä kahdella tapaa. Toisaalta rahaa jää käyttöön kotimaassa myös lemmikkien hemmotteluun, toisaalta koirahoitoloiden tarve vähenee, Rahkonen pohtii.
Koirien päivähoidon kysyntä romahti
Emmi ja Aku Vallenius avasivat koirahoitola Koiramon Jyväskylään helmikuussa. Uuden yrityksen tärkein palvelu oli koirien päivähoito, ja vakioasiakkaita löytyi aluksi hyvin.
Kuukauden päästä ensimmäiset koronarajoitukset iskivät suomalaisiin. Iso osa Koiramon asiakkaista siirtyi etätöihin, joten koirien päivähoidon tarve loppui melkein kokonaan.
– Alussa oli jännityspiikki. Apua, mitä tapahtuu, Emmi Vallenius kuvaa.
Yrittäjät korvasivat päivähoidon pentutreffeillä sekä erilaisilla koirakursseilla, kuten pentukouluilla ja arkitaitokursseilla. Niille on nyt kysyntää lemmikki-innostuksen myötä.
Pentubuumi on kasvattanut reilusti myös Valleniusten toisen yrityksen, koiranruokaa ja koiratarvikkeita myyvän Ryry’sin myyntiä.
– Kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla ja jopa kasvanut syksyn myötä. Kesällä on kotiutunut paljon koiranpentuja, joten syksyllä on tarve kouluttaa pentuja ja tuoda heitä hoitoihin, Emmi Vallenius toteaa.
Koirauimala pienensi tilojaan
Koronan vaikutukset näkyvät konkreettisesti vajaan kolmen kilometrin päässä Koiramosta. Koirauimala Aqua Barks on pienentänyt tilojaan puoleen ja supistanut palveluitaan. Koirauimalan kahdesta isosta altaasta vain toinen on nyt käytössä.
Peruutuksia alkoi sataa heti maaliskuussa ensimmäisten koronarajoitusten tullessa. Esimerkiksi hierontavaraukset puolittuivat. Pentubuumikaan ei ainakaan vielä näy uimalassa.
Koirauimalan työntekijät eivät tällä hetkellä tee täysiä työviikkoja. Ihan tyhjiä kalenterit eivät kuitenkaan ole.
– Syksy on ollut jopa positiivinen yllätys. Varauksia on nyt huomattavasti enemmän kuin keväällä. Ihmiset ovat tottuneet poikkeusoloihin. Enää ei ajatella, että ei voi liikkua missään eikä tehdä mitään, yrittäjä Tarja Urpilainen sanoo.
Koirien omistajat odottavat uinnin tai hieronnan ajan ulkona, jos koira on työntekijöille tuttu. Käytännöllä torjutaan koronatartuntoja.
– Käytäntö on tavallaan ollut meidän pelastuksemme tässä tilanteessa, Urpilainen toteaa.
Lohtua lemmikin hemmottelusta
Kahdeksanvuotias Sirkku-koira pulahtaa Tarja Urpilaisen kanssa lämpimään altaaseen, ja omistaja Taru-Mari Talaslahti houkuttelee koiraansa nakilla altaan reunalla. Pian Sirkku pulikoikin kohti Talaslahtea.
– Minulla on vanhoja koiria, joille lämpöisessä altaassa uiminen on mukava virkistys ja lihashuoltoa. On itsellekin mukavaa, että koirat voivat hyvin. Ne tykkäävät tästä, Talaslahti sanoo.
Talaslahti kertoo, ettei korona-aika ole juuri vaikuttanut siihen, kuinka paljon hän käyttää koirien hyvinvointipalveluita.
Hänen kolme koiravanhustaan ovat päässeet viime aikoina myös Koiramon pesuihin ja hoitoihin.
Pipsa Wilhelms vertaa koiran trimmausta omaan hiustenleikkuuseen. Toisaalta se on tarpeellista, toisaalta taas hemmottelua.
– Kyllä siitä tietynlaista mielihyvää varmasti itsekin saa, kun näkee että koira nauttii, pohtii Pipsa Wilhelms.
Koiran hemmottelu voi tuoda omistajalle lohtua vaikeina aikoina. Tarja Urpilainen arvelee, että osa asiakkaista on varannut aikoja uimalaan juuri sen takia.
Omistajat purskahtavat usein nauruun, kun lemmikit nauttivat uimisesta. Poikkeusolot jäävät uimalan ovien ulkopuolelle.
– Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen on osaltaan helpottanut ihmisten omaa ahdistusta ja epävarmuutta. Kontaktit meidän kanssamme ovat etätöitä tekeville asiakkaillemme tärkeitä. On päässyt puhumaan myös koronasta koiran hyvinvoinnin ohella, Urpilainen pohtii.
Tutkimusjohtaja Juho Rahkosen mukaan talouden taantumaan liittyy erikoinen ilmiö. Korkeatuloisimmat käyttävät entistä enemmän rahaa. Esimerkiksi trimmausyrittäjälle voi riittää hyvätuloisia asiakkaita, vaikka kokonaisuudessa alalla menee kehnosti.
– Lemmikin hyvinvointi on tosi tärkeää ihmisille, vaikka aika onkin epävarmaa. Siihen ollaan valmiita panostamaan. Koira on nykyään perheenjäsen, jonka halutaan voivan ja syövän hyvin, Koiramon Emmi Vallenius sanoo.
Rahkonen arvelee, että tietty hyvätuloinen osa kuluttajista käyttää koirien hyvinvointipalveluihin suhteellisesti jopa enemmän rahaa kuin aiemmin, koska he eivät voi käyttää sitä ulkomaanmatkailuun.
– Vaikka kysyntä on laskenut, se ei varmasti ole romahtanut. Lemmikkien hyvinvoinnista ei tingitä, jos omistajalla vain riittää pelimerkkejä.
Uusia palveluita, kasvavaa kysyntää
Lemmikkien hyvinvointipalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvoivat vauhdilla ennen korona-aikaa. Emmi Vallenius ja Tarja Urpilainen katsovat myös tulevaan luottavaisin mielin.
– Kaikella lemmikkeihin liittyvällä bisneksellä on hyvät kasvunäkymät tulevaisuudessa, tutkimusjohtaja Juho Rahkonenkin toteaa.
Hän ennakoi kasvua erityisesti koirien virikkeellisyyteen liittyville palveluille ja elämyspalveluille. Sellaisia ovat esimerkiksi kurssit ja koulutukset.
– Uudet trendit liittyvät lemmikkien humanisaatioon eli siihen, että niitä pidetään yhä enemmän perheenjäseninä, joilla on samankaltaiset tarpeet ja jopa oikeudet kuin ihmisillä, Rahkonen summaa.
Maailmalla koirille on tarjolla omia kuntosaleja, joissa on erilaisia aktiviteetteja ja puuhalaitteita.
– Ne voisivat olla seuraava trendi Suomessakin, sanoo Emmi Vallenius.
Ruotsissa koirien päivähoitolat ovat lyöneet itsensä läpi. Länsinaapurissa koira ei saa lain mukaan olla yli kuutta tuntia kotona itsekseen. Vallenius uskoo, että päivähoidon suosio kasvaa jatkossa Suomessakin.
Myös koirien vesiterapia on uusi juttu Suomessa. Tarja Urpilainen on omien sanojensa mukaan Suomen ainoa pieneläinten vesiterapiaan koulutettu ihminen.
– Uskoisin, että vesiterapian kysyntä tulee nousemaan, Urpilainen toteaa.
Lue lisää: