Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasan ensimmäinen näytteenotto asteroidilta sujui suunnitellusti. Toistaiseksi tiedetään ainakin, että näytteenoton kannalta oleelliset typpisäiliöt toimivat.
Pintakosketus Bennu-asteroidiin tehtiin Suomen aikaa hieman kello yhden jälkeen aamuyöstä. Kosketus sujui turvallisesti, ja alle 16 sekunnin pikavisiitin jälkeen OSIRIS-REx-alus matkasi takaisin Bennun kiertoradalle.
Aluksen tuoman näytteen määräksi tavoitellaan 60 grammaa tomua ja soraa Bennun pinnalta.
Seuraavien päivien aikana selviää, saatiinko ainesta kerättyä riittävästi. Ensin säiliötä tutkitaan aluksen kameroiden avulla torstaina, jotta huomataan onko Bennun pinnalta saatu kyytiin ainesta.
Viimeinen varmistus tehdään tämän viikon lauantaina. Alus pyörähtää ympäri ja mittaa, kuinka paljon materiaalia se on saanut kyytiinsä. Jos näytteen tavoitemäärä täyttyy, suuntaa OSIRIS-REx kotimatkalle ensi vuonna.
Jos yritys epäonnistuu, aluksella on varalta vielä kaksi typpisäiliötä näytteenottoa varten. Seuraava näytteenottoyritys olisi vasta ensi vuoden tammikuussa.
Alus on nyt noin 334 miljoonan kilometrin päässä, joten signaali Maahan kulki noin 18 minuuttia jälkijunassa. Siksi sen on kyettävä toimimaan itsenäisesti avaruudessa. Alus osui muutaman parkkiruudun kokoiselle näytteenottopaikalle mallikkaasti.
Hienojakoinen materiaali talteen typpipamauksella
Bennu on ikivanha asteroidi, jonka tutkimus voi kertoa lisätietoa aurinkokunnan alkuvaiheista ja jopa elämän synnystä. Se on luokiteltu myös mahdollisesti vaaralliseksi, sillä ensi vuosisadalla se kiertää läheltä Maata.
Todennäköisyys törmäykselle on kuitenkin vain 0,037 prosentin luokkaa.
Suunnitelman mukaan, kun aluksen näytteenottovarsi koskettaa asteroidin pintaa, laukaisee se samalla typpipanoksen. Pamaus pöllyttää asteroidin pinnan tomua, joka kerätään talteen aluksen säiliöön.
Voit lukea lisää Bennusta ja Nasan projektista avaruushallinnon verkkosivuilta.
Bennun ja muiden sen kaltaisten asteroidien tiedetään sisältävän paljon orgaanista hiiltä, joka on meidän tuntemamme elämän edellytys.
Asteroidien on myös arveltu toimineen vedenkantajina, jotka olisivat kuljettaneet jäätynyttä vettä asteroidivyöhykkeen takaa Marsiin ja Maahan, joissa meret eivät olisi voineet syntyä polttavassa kuumuudessa ennen kaasukehien muodostumista.
OSIRIS-REx-tutkimusluotaimen tarkoituksena onkin selvittää, ovatko samanlaiset asteroidit tuoneet Maahan aikoinaan orgaanisia materiaaleja ja vettä.
Näytettä päästään analysoimaan aikaisintaan vuonna 2023, joten näytteiden tuomia tietoja aurinkokunnan historiasta ja Maapallon merien ja elämän synnystä saadaan vielä odottaa.
Bennu on yksi aurinkokunnan vanhimmista asteroideista, joten se voi kertoa paitsi elämän synnystä, myös aurinkokunnan muinaisesta historiasta.
Lue myös:
Nasa lähettää aluksen asteroidille noutamaan vihjeitä elämän synnystä – video