Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Koronakriisi sai sijoittajat arvioimaan yritysten vastuuta työntekijöistä – sosiaaliset kohteet kasvavat vastuullisten sijoittajien salkuissa jo ympäristöä nopeammin

EU hakee sijoittajilta 100 miljardia euroa työllisyystoimiin ja tuo ison vyöryn sosiaalisten joukkovelkakirjalainojen markkinoille.

Mies menossa työttömyystoimistoon Madridissa.
Yli 300 000 ihmistä jäi työttömäksi Espanjassa maaliskuussa. Espanja saa EU:n SURE-rahastosta 21 miljardia euroa työllisyyden parantamiseen. Kuva: EPA
  • Hannele Muilu

Vastuulliset sijoittajat ovat tähän asti tuijotelleet lähinnä yritysten hiilijalanjälkiä ja ilmastotekoja. Nyt rinnalle ovat kipuamassa työntekijöiden olot ja muut sosiaaliset kysymykset.

Sosiaalisista joukkovelkakirjalainoista on tullut nopeimmin kasvava ala vastuullisten sijoituskohteiden joukossa.

Standard&Poor's -luottoluokituslaitos arvioi, että korona lisää sijoittajien kiinnostusta vastuulliseen sijoittamiseen, ja nopeimmin kasvavat sosiaaliset bondit vuonna 2020.

Sosiaalisilla joukkovelkakirjalainoilla kerätään rahaa esimerkiksi ruokaturvallisuuteen, vesihuoltoon, edulliseen asumiseen, tyttöjen koulutukseen tai työllisyyteen. Markkinat ovat kokonaisuudessaan vielä pienet.

EU alkaa houkutella eettisiä sijoittajia

EU:sta on tulossa suuri peluri vastuullisten sijoitusten markkinoille. EU-komissio aloittaa 100 miljardin euron sosiaalisen joukkovelkakirjalainaohjelman. Ensimmäiset 17 miljardin euron lainat laskettiin liikkeelle tällä viikolla.

– Komissio otti ensi askelen globaalien pääomamarkkinoiden pääliigaan, hehkutti budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn tiedotteessa. Hän totesi sijoittajien kiinnostuksen olleen suuri.

Aktian varainhoidon johtaja Niina Bergring sanoo, että hyville turvallisille korkosijoituksille on tarvetta, vaikka korot ovatkin alhaalla. Sijoittajat haluvat myös hajauttaa omistuksia erityyppisiin sijoituksiin.

– Hirveän mielenkiintoinen alue sijoittajalle. Pystymme kohdentamaan valtionlaina-tyyppisiä investointeja kriisistä palautumiseen.

EU hakee markkinoilta rahaa SURE-työllisyysrahastoon, josta jäsenmaat voivat anoa edullista lainaa työllisyystoimiin. Lainojen turvin on tarkoitus muun muassa välttää irtisanomisia. Komission mukaan lainat auttavat jäsenmaita selviytymään koronakriisin tuomasta julkisten menojen kasvusta.

SURE-rahaston lainoja on saamassa 17 jäsenmaata. Eniten rahaa saavat Espanja, Italia ja Puola, joiden komissio arvioi kärsineen koronakriisistä eniten.

Suomi ei ole SURE-rahaston lainaa hakenut, koska maa saa muutenkin edullista luottoa markkinoilta.

Sosiaaliset joukkovelkakirjalainat houkuttelevat lähinnä institutionaalisia sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä ja rahastoja. Piensijoittajat voivat olla mukana esimerkiksi korkorahastojen kautta.

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi on ollut sijoittajille hankalaa. Kuinka hyvin sijoitusraha puree esimerkiksi ostoihin, niin että ihmisoikeudet tuotantoketjussa toteutuvat eikä osteta vain halvinta?

SURE-lainoissa sijoittajien pitäisi pystyä arvioimaan, saavatko jäsenmaat rahoilla parannettua kasvua ja työllisyyttä.

Vastuulliset joukkovelkakirjalainat
Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Vastuullinen sijoittaja ei hae pikavoittoja

Viime vuosina vastuullinen sijoittaminen on tarkoittanut lähinnä ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointia. Koronakriisi on nostanut sosiaalisten ja työelämään liittyvien vaikutusten merkitystä.

Bergringin mukaan sijoittajat katsovat nyt muun muassa sitä, uskaltaako yritys pitää kiinni tärkeistä työntekijöistä.

– Mitataan yritysten kanttia, minkä verran ne uskaltavat investoida siihen, että pidetään resurssit vaikka tuloksentekokyky heikkenee tilapäisesti. Jos nyt vähennetään työntekijöitä, voi olla vaikea lähteä toipumiseen mukaan.

Osakkeenomistajatkin joutuvat Bergringin mukaan miettimään, millainen aika yritysjohdolle annetaan tuloksen tekemiseen.

Sijoittajia kiinnostavia sosiaalisia tekijöitä ovat muun muassa työolot, työrurvallisuus, oikea resursointi, vastuulliset ostokäytännöt ja toimitusketjut, ihmisoikeuksien toteutuminen sekä lapsityövoiman käyttö.

Sijoittajan tarkoituksena on kuitenkin tuottojen maksimointi eikä epäkohtien korjailu.

Bergringin mukaan tavoitteet eivät ole ristiriidassa vaan päin vastoin: pitkällä tähtäimellä vastuulliset sijoitukset tuottavat parhaiten.

Hän korostaa, että sijoittaminen pitää erottaa spekulaatiosta, jossa halutaan lyhyen tähtäimen pikavoittoja.

Öljyn ja hiilen hintojen alamäki toi käänteen

Vastuullisen sijoittamisen tuottoihin suhtauduttiin pitkään epäilevästi. Selkeä käänne tuli, kun hiilen ja öljyn hinnat ja niistä hyötyvien yritysten arvot alkoivat pudota.

– Olisiko niin, että fossiilisten polttoaineiden päivät ovat luetut, tällä hetkellä markkina tuntuu sitä hinnoittelevan. Se on näkynyt portfolioiden tuotossa vahvasti.

On huomattu, että vastuullinen sijoitustrategia voikin kasvattaa tuottoja entisestään.

Bergring viittaa tutkimukseen 180 yrityksen vertailusta, jossa osa toimi vastuullisesti ja osa ei. Pitkällä aikavälillä vastuullisten yritysten oman pääoman tuotto oli huomattavasti korkeampi ja sitä myöten myös osakemarkkinatuotot.

Pitkä horisontti pakottaa yritykset ajattelemaan riskejä ja mahdollisuuksia.

– Minusta on selvää, että pitkällä tähtäimellä vastuulliset yhtiöt pärjäävät, koska ne allokoivat pääomaa paremmin, ne huomioivat riskejä paremmin ja ne katsovat, että niillä on oikeat osaajat motivoituneina organisaatiossa.

EU:lle SURE-bondit ovat vasta alkua. Ensi vuodesta alkaen markkinoilta on tarkoitus hakea rahoitusta 750 miljardin euron elvytysrahastolle.

Lue myös:

Sijoittajat vaativat yrityksiltä yhä useammin ilmastotoimia – Vastuullisesta sijoittamisesta tuli buumi

Maailman suurin varainhoitaja Blackrock nostaa ilmastoasiat keskiöön – Sijoittaja jakaa yritykset hyviin ja huonoihin