Ruotsalaisen startup-yrityksen Heart Aerospacen 19-paikkaisesta matkustajalentokonesta on tulossa myyntimenestys ennen kuin yhtiö on edes ehtinyt aloittaa konetyypin koelennot.
Yhtiö on tehnyt tähän mennessä aiesopimuksen yli 145:n matkustajalentokoneen toimittamisesta kahdeksalle lentoyhtiölle Pohjoismaiden lisäksi Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.
– Saamme tuotekehityskustannukset katettua 200 koneella, laskee Heart Aerospacen perustaja Anders Forslund.
Mikäli aiesopimukset muuttuvat tilauksiksi, niiden arvo on yli miljardi euroa.
Heart Aerospace perustettiin vuonna 2018 kehittämään kohtuuhintaista ja päästötöntä lentokonetta, ja siirtämään samalla Ruotsi sähkölentojen aikakauteen. Maailmalla on käynnissä lähes 300 vastaavaa hanketta, mutta göteborgilaisen yrityksen tuote näyttää olevan nopeimmin kaupallistettavissa.
Forslund ei tällä hetkellä halua arvioida, mihin yhtiö rakentaa uuden matkustajakoneen tuotantolinjan. Alihankkijoita tulee eri puolille Eurooppaa, esimerkiksi Pohjoismaihin.
– Jos voimme kehittää teknologiaa täällä Pohjoismaissa, joka on edellä muita, voimme luoda uuden teollisuudenalan ja merkittävän pohjoismaisen vientituotteen.
Päästöttömiä kotimaanlentoja
Ruotsin hallituksen tavoitteena on muuttaa kotimaanlennot fossiilivapaiksi vuoteen 2030 mennessä. Ruotsin kotimaanlentoja operoiva Braathens Regional Airlines ja Skandinavian lentoyhtiö SAS aikovat aloittaa lennot 19-paikkaisilla koneilla vuosikymmenen puolivälissä.
Myös Norja on ilmoittanut sähköistävänsä kotimaanlennot vuoteen 2040 mennessä, ja yksi ensimmäisistä Heart Aerospacen asiakkaista on Norjassa kotimaanlentoja operoiva Widerøes Flyveselskap ASA.
Yksi kaukaisimmista asiakkaista sen sijaan on pienillä yksimoottorisilla potkuriturbiinikoneilla Uudessa-Seelannissa operoiva Sounds Air.
– Sähköinen ilmailu on ilman muuta seuraava vaihe lentomatkustuksessa, asiakkaamme haluavat päästöttömiä lentoja, sanoo Sounds Airin perustaja Rhyan Wardman.
Wardman vertaa sähköilmailun tulevaisuutta sähköautoilun kehitykseen. Pienten sähköautojen lisäksi nykyisin tarjolla on sähköllä toimivia kuorma-autoja ja muutakin raskasta kalustoa. Myös sähkölentokoneiden koko kasvaa.
– Ensimmäisen kehitysvaiheen sähkölentokoneet tulevat käyttöön alueellisissa yhtiöissä, jotka operoivat lyhyitä reittejä, kuten me teemme.
Sounds Air suunnittelee lentävänsä sähkölentokoneella esimerkiksi Uuden-Seelannin saaret yhdistävää Blenheimin ja Wellingtonin välistä reittiä, joka on myös suosittu turistien kuvauskohde.
ES-19 lentää yhdellä latauksella 400 kilometriä, ja lentoaika on noin tunnin. Uudessa-Seelannissa koneiden akkujen lataamiseen käytettävää sähköä aiotaan tuottaa tuuli- ja aurinkovoimalla.
Latauspisteitä sähkölentokoneille Suomen lentoasemille
Lentokenttäyhtiö Finavia selvittää parhaillaan, miten sen lentoasemille saadaan tarvittavat latauspisteet sähkölentokoneille. Ensimmäisenä alkanevat matkustajalennot Vaasan ja Uumajan välillä vuonna 2026, tai pian sen jälkeen.
Kyse ei ole aivan pienestä päivityksestä, sillä matkustajakäyttöön suunniteltu sähkölentokone tarvitsee akkujen lataamiseen 1000 kW:n sähkötehon. Se vastaa 45 täyssähköauton samanaikaista lataamista. Tällöin lentokoneen akut saadaan täyteen noin puolessa tunnissa.
– Jos Suomessa olisi vaikkapa kymmenen sähkölentokonetta, ja kaikki samanaikaisesti tolpalla Helsinki-Vantaalla, niin kyllä se vaatii melkoisia järjestelyjä lentoasemalta, pohtii Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.
Muutamalta lentoasemalta vaadittu latausteho löytyy jo nyt.
Sen sijaan päästötöntä tuulisähköä on Suomessa hyvin tarjolla akkujen lataamiseen. Mikäli kaikki Suomen tuulivoimalat ovat pyörimässä, niiden kokonaiskapasiteetti nousee yli kahden tuhannen megawatin.
– Se riittäisi peräti kahden tuhannen sähkölentokoneen lataamiseen, laskee kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.
Akkutekniikan kehittyminen nopeuttaa lentojen alkamista
Sähköllä toimivien matkustajakoneiden kehittämisessä suuri haaste ovat tähän asti olleet koneiden akut – ne ovat olleet liian painavia, ja virtaa on saanut liian vähän. Akkutekniikan kehittyminen mahdollistaa matkustajaliikenteen aloittamisen sähkölentokoneilla nopeammin, kuin vielä 2010-luvulla osattiin ennakoida.
– Keskitymme nyt 19-paikkaiseen koneeseen, jonka lentomatka on 400 kilometriä, mutta seuraava tavoitteemme on 48 -paikkainen matkustajakone ja jopa kahden tuhannen kilometrin lentomatka, sanoo Forslund.
Tällöin sähkölentokoneella voitaisiin lentää esimerkiksi Helsinki-Vantaalta ilman välilaskua Ivaloon ja takaisin.
Lyhyet lennot tuottavat päästöistä suuren osan
Sähkölentokoneita voidaan aluksi käyttää vain lyhyillä reiteillä, mutta Anders Forslundin mukaan silläkin on merkittävä vaikutus hiilidioksipäästöjen vähentämiseen.
– Maailmanlaajuisesti peräti 85 prosenttia lähdöistä on lyhyen matkan lentoja ja ne tuottavat 43 prosenttia lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä, sanoo Forslund.
Koronapandemia on lisännyt lentoyhtiöiden kiinnostusta sähkölentämiseen. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n laskelmien mukaan hallitukset ympäri maailmaa ovat tukeneet tähän mennessä lentoyhtiöitä 160 miljardilla dollarilla. Usein julkisen rahoituksen ehtona on, että yhtiöt sitoutuvat vähentämään hiilidioksipäästöjä.
Toisaalta pandemian jälkeen matkustajamäärät tulevat olemaan varsinkin lyhyillä reiteillä alhaisia.
– Edullisten operointikustannusten ansiosta yhtiöt voivat avata kokonaan uusia reittejä sellaisiltakin kentiltä, joilta ei ole kannattanut hetkeen lentää.
Suomessa sellaisia kenttiä voisivat olla esimerkiksi Sodankylä, Seinäjoki ja Mikkeli.
Sähkölentokoneet saatava toimimaan talvella
Heart Aerospacen lentokonehallissa Göteborgin lentokentän laidalla testataan isokokoista, 450 kw:n sähkömoottoria.
– Näitä tarvitaan uuteen matkustajakoneeseen neljä, sanoo Anders Forslund.
Sähkömoottorit pääsevät ilmaan, kun kolme prototyyppinä lentävää ES-19 -konetta valmistuvat kesällä 2024. Siihen mennessä on ratkaistava, miten koneet selviytyvät Pohjoismaiden vaativista talviolosuhteista.
– Meidän on varmistettava, että akut toimivat talviolosuhteissa, kuten niiden pitääkin.
Yksi ratkaisu olisi lämmittää akkuja, mutta siihen kuluva energia lyhentäisi lentomatkaa. Ratkaistavana on myös lentäminen jäätävissä oloissa. Vastausta haetaan siipirakenteen suunnittelusta.
Heart Aerospace pääsee jatkamaan kehitystyötä keskeytyksettä, sillä yhtiö onnistui keräämään päättyneellä pääomasijoituskierroksella 20 miljoonaa Ruotsin kruunua. Kehitystyötä rahoittaa 19 sijoittajaa, suurimpina pääomasijoitusyhtiö EQT Ventures ja Norrsken Foundation.
Heart Aerospacen on tarkoitus saada tyyppihyväksyntä ES-19 -sähkölentokoneelle kesällä 2025. Kaupalliset lennot voisivat siten alkaa seuraavana vuonna.