Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan kiivaasti Valtiokonttorista haettavan uuden kustannustuen jatkoa. Perjantaina 7. lisäbudjetin yhteydessä hallitus päätti, että tukipotti nousee 550 miljoonaan euroon. Potti koostuu budjetin 410 miljoonasta ja edellisen kustannustuen ylijäämästä, jota tähän käytetään 140 miljoonaa.
– Tuo oli se mitä hain ja hallitus tunnistaa sen, että yritysten tilanne vaikeampi. Tätä kokoluokkaa sen tukisumman on oltava, koska tässä yleistuessa ovat nyt mukana ravintolatkin. Niille ei olla tekemässä enää erillistä tukea, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo.
Uusi kustannustuki tulee myös olemaan rajauksiltaan edeltäjäänsä väljempi. Edellisessä kustannustuessa potti oli 300 miljoonaa. Siitä kuitenkin jäi valtaosa jakamatta. Pääsyyksi yritykset nimesivät liian tiukat kriteerit.
Uusi tuki ottaa tapahtuma-alan paremmin huomioon
Kustannustuen tukijakso, jonka perusteella yrityksen tilaa ja tuen perusteita tarkastellaan, oli edellisessä rajattu tiukasti huhti-toukokuuksi. Jatkossa tukijakso tulee pitenemään vaikkapa kesäkuusta syyskuuhun, mutta kuinka paljon sitä vielä mietitään.
– Meille tulee pitempi tukijakso. Tulemme muuttamaan sitä ensimmäisestä kierroksesta, Lintilä sanoo.
Tukeen oikeuttava liikevaihdon minimiraja tukikaudella on poistumassa kokonaan, jolloin tuki kohdistuisi paremmin pieniin yrityksiin. Aiemmin raja oli 20 000 euroa.
Myös tukeen kelpuutettavien kustannusten listaa laajennetaan.
– Tästä meitä kritisoitiin paljon viimeksi ja sitä pohditaan nyt laajasti. Esimerkiksi leasing-maksut eivät olleet viimeksi mukana, Lintilä sanoo.
Kustannuksiin voisi jatkossa myös lisätä tukikauteen kohdistuvia, mutta myös sitä edeltävänä aikana muodostuneita kustannuksia, mikä on tärkeää etenkin tapahtuma-alan yrittäjille.
Tukeen oikeuttavia liikevaihdon putoamisprosenttejakin valittavalla tukikaudella saatetaan laskea. Aiemmassa yrityksen toimialan laskun piti olla vähintään 10 prosenttia ja yrityksellä itsellään vähintään 30 prosenttia.
– Niitä laskelmia nyt tehdään, mutta lähtökohtana ovat olleet nuo samat prosentit, Lintilä toppuutelee.
Sen sijaan kustannustuessa olisi edelleen mukana vain tietyt toimialat, joskin jakoa ollaan Lintilän mukaan laventamassa. Pienin maksettava tuki olisi edelleen 2000 euroa ja suurin 500 000 euroa. Myös EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukainen tukien enimmäismäärä, joka on yhteensä 800 000 euroa yritystä kohden säilyisi ennallaan. Tuen enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon aiemmin saadut koronatuet.
Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan joulukuussa ja haku avattua joulukuun lopussa.
Yritykset toivovat tukikautta pidemmäksi ja joustavammaksi
Kustannustuesta järjestetty lyhyt lausuntokierros keräsi huomioita laajasti ja Lintilän mukaan yrityksiä on myös kuultu uutta tukea sorvatessa.
Moni lausunnonantaja toivoi, että uudessa kustannustuessa tukikausi olisi pidempi kuin edellisessä, jossa se oli 1.4.-31.5. Lisäksi toivottiin, että yrittäjä voisi valita tukikauden itse. Näitä esittivät muun muassa matkailu- ja ravintola-alan, kulttuurin ja tapahtumajärjestäjien edustajat.
– Esimerkiksi osalla tapahtuma-alasta kuten festareiden järjestäjillä kesäkuukaudet muodostavat merkittävän osan vuosittaisesta liikevaihdosta, mutta rajoitusten takia toiminnan järjestäminen oli viime kesänä mahdotonta. Toisaalta taas koronan toisen aallon takia osalla yrityksistä esimerkiksi loka- ja marraskuu tulevat olemaan erittäin vaikeita, eivät niinkään kesäkuukaudet, sanoo pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä.
Tukikauden pituus voi Kuismasen mukaan kuitenkin olla vaikka sen kaksi kuukautta kuten edellisessä kustannustuessa, mutta yritykselle tulisi antaa mahdollisuus valita se jakso pidemmältä ajanjaksolta.
– Kaikille yrityksille kaikilla toimialoilla koronasta aiheutuvat ongelmat eivät vaan satu samoille kuukausille, Kuismanen toteaa.
Liikevaihtorajauksen poistoa kiiteltiin laajasti ja 2000 euron minimiraja pääosin hyväksyttiin. Sen sijaan maksimisumman moni lausunnonantaja toivoi olevan suurempi.
Toimialarajauksen jatkuminen nieltiin pääosin, mutta tukiratkaisuihin toivottiin enemmän yrityskohtaista harkintaa.
– Luokituksen ulkopuolelle jäävän yritysten tulovirta voi muodostua aloilta, jotka ovat pandemian takia seisahtuneet ja silloin senkin yrityksen tulot ovat tyrehtyneet. Näin on voinut käydä vaikkapa ravintoloiden sähkötöihin erikoistuneelle yritykselle, Kuismanen sanoo.
Lue lisää:
Yritysneuvojat kyselyssä: Koronatuista huonoiten toimi Valtiokonttorin kustannustuki