Kotimainen vaateteollisuus on sukeltanut syvälle viime vuosina ja vain harvalla yrityksellä on omaa tuotantoa Suomessa. Kangasalla toimiva Tam-Silk on tässä kehityksessä harvinaisuus. Se on pysynyt pinnalla laamapaitojen ja alushousujen voimin jo 95 vuotta.
– Tam-Silk on yhtä aikaa todella vanha tehdas ja todella nuori startup. Yrityskulttuurimme on aika erilainen kuin vanhoissa tehtaissa, koska me pystymme nopeisiin muutoksiin ja reagoimaan nopeasti tarpeisiin, kertoo vasta pari kuukautta tehdasta luotsannut Juha Haapasaari.
Tam-Silkissä onkin ratkottu viime kuukaudet monia tuotantoon liittyviä ongelmia. Haapasaari pitää niitä lähinnä haasteina, joihin on voinut tarttua yhdessä työntekijöiden kanssa.
Uudet omistajat, uusi yrityskulttuuri
Uuden yrityskulttuurin Tam-Silkiin ovat tuoneet uudet omistajat, jotka ovat nostaneet vaatetehtaan kasvuyritykseksi.
Vakaata tulosta ja miljoonan liikevaihtoa tehneen yrityksen tuotanto on kasvanut kaksi vuotta sitten tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen jo huimasti, mikä on vahvistanut uskoa kotimaisen vaatetuotannon kysyntään.
– Olemme jo nyt kaksi- ja puolinkertaistaneet toiminnan. Meillä on nyt tosi hyvä porukka töissä ja tällä porukalla on ollut helppo tehdä. Myös omistajat kehittävät aktiivisesti yritystä, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Saarni.
Kehitystyö on tuonut paljon muutoksia. Saarnin mukaan niitä tulee varmasti jatkossakin.
– Olen joutunut henkilöstöllekin sanomaan, että jatkuvat muutokset tulevat olemaan osa yhtiön tulevaisuutta, jotta pystymme kasvamaan. Passivoituminen ei ole mahdollista, hän sanoo.
Toisaalta on myös asioita, joista ei luovuta.
– Laamapaidat ja alushousut, tokaisee Saarni.
Uudet yrittäjät ehtivät alkutaipaleella miettiä asiakaskunnan laajentamista ja nuorentamista, sekä markkinoinnin laajentamista ulkomaille. Se todettiin kuitenkin kannattamattomaksi.
–Sen sijaan panostimme verkkokauppaan ja itsemme tunnetuksi tekemiseen. Se on jo nyt 20-kertaistanut kuluttajakaupan netissä, Saarni kertoo.
Yhtiö on laajentamassa tuotantotilojaan marraskuussa, ja uusien tilojen uskotaan riittävän liikevaihdon kasvattamiseen 5 miljoonaan saakka. Mutta isompaankin kasvuun on varauduttu.
– Uudelle tehtaalle on jo varattu tontti. Se rakennetaan, kun täällä nykyisissä tiloissa seinät alkavat olla este kasvulle.
Kotimaista alusta loppuun
Pelkät laamapaidat eivät kuitenkaan yksin riitä Tam-Silkin liikevaihdon kasvattamiseen. Yrityksellä on uusia tuotemerkkejä, joista yhden osittainen tuotanto Tallinnassa on tarkoitus kotiuttaa Suomeen mahdollisimman pian.
– Nokian neulomo päätyi konkurssin jälkeen meille, ja osa nykyisen Neulomo-brändin tuotteista ommellaan Tallinnassa. Täysin kotimaassa tuotettuja uusia merkkejä ovat Kalsarit ja pian lanseerattava Lentolan lastenvaatetehdas, Saarni listaa.
Kotimaisuus tarkoittaa Tam-Silkille sitä, että alusvaatteiden puuvilla- ja villasilkki-neulokset kudotaan Kangasalla. Bambuneulos tulee ulkomailta, mutta saatavuusvaikeuksien takia myös sen neulomista itse harkitaan. Neulosten jälkikäsittelyt ennen ompelua teetetään myös Suomessa.
– Kun tuotanto on täällä Suomessa, pystymme vastaamaan siitä, miten vaatteet valmistetaan ja meillä töissä olevia ihmisiä kohdellaan. Se on tietysti meille jo itseisarvo, sanoo Saarni.
Yhteiskunnallinen yritys -merkki vaatii tekoja
Tam-Silk on saanut oikeuden käyttää Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä ainoana vaatevalmistajana Suomessa. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä liiketoimintamerkki kertoo, että yritys haluaa ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää.
Tällä hetkellä Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä saa kantaa alle 300 yritystä. Merkin myöntää toimikunta hakemusten perusteella.
– Hakijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina, sillä yritykset ja yhteisöt haluavat kertoa yhteiskunnallisesta vastuusta, kertoo Yhteiskunnallinen Yritys -merkin markkinointipäällikkö Niina Ollikka.
– Vastuullisuus on ollut tosi voimakkaassa nousussa viime vuosina, ja sekä kuluttajat että yrittäjät ovat alkaneet arvostaa vastuullisuutta. Jopa 90 prosenttia kuluttajista arvostaa yrityksiä, jotka tekevät liiketoimintansa ohella yhteiskunnallista hyvää, Ollikka jatkaa.
Merkkiä käyttävät esimerkiksi monet hoiva-alan yritykset, ympäristösektorin toimijat ja terveyspalvelujen tarjoajat.
Tam-Silkissä yhteiskunnallisuus konkretisoituu monella tapaa.
– Me haluamme tarjota töitä myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville, ja kierrätämme omia ylijäämätilkkujamme sekä käytettyjä Tam-Silkin tuotteita muille teollisuuden aloille, Saarni listaa.
Merkki velvoittaa käyttämään voitosta vähintään puolet yrityksen kehittämiseen tai muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
– Osan voitostamme käytämme henkilökunnan palkitsemiseen ja yrityksen kehittämiseen. Kehittäminen on edellytys sille, että pystymme luomaan lisää työpaikkoja, sekä kasvattamaan yritystä suuremmaksi ja merkittäväksi suomalaiseksi tekstiilityritykseksi.
Tekstiiliteollisuuden kannattavuus
Tam-Silkin nykyisillä omistajilla on vahva usko siihen, että tekstiiliteollisuus Suomessa kannattaa. Parin vuoden aikana yrityksen henkilökunta on kasvanut vajaasta kahdestakymmenestä yli kolmeenkymmeneen, ja lisää rekrytointeja on tulossa. Yritykseen on palkattu muun muassa ompelijoita, myymäläpäällikkö ja tehtaanjohtaja.
Tehtaanjohtaja Juha Haapasaaren työuralla tekstiiliteollisuus on uutta, mutta tehtaiden toimintaa muilla aloilla seurannut diplomi-insinööri ei epäile hetkeäkään, ettei tekstiiliteollisuus olisi kannattavaa liiketoimintaa.
– Olen aina sanonut, että suomalainen teollisuus on aliarvostettua, ja että Suomessa kannattaa oikeasti tehdä tuotantoa, Haapasaari vakuuttaa.
Moni vaatebrändi on vienyt tuotantonsa ulkomaille vedoten suuriin tuotantokustannuksiin Suomessa. Haapasaari on eri mieltä.
– En näe tuotantokustannusten olevan suurikaan ongelma. Enemmän on kyse siitä, miten tuotantoprosessit suunnitellaan ja miten ne saadaan pyörimään. Tuotannosta on tehtävä mahdollisimman sujuvaa, poistettava esteitä ja kehitettävä koko ajan. Siinä on se suurin viisastenkivi, jolla tuotantoa kannattaa pitää Suomessa.