Kittilän kultakaivoksen valtionmaiden ja yksityismaiden kiinteistöverosta on sukeutunut riita, jota puidaan hallinto-oikeuksissa.
Verottaja alkoi yllättäen periä kiinteistöveroa Kittilän kultakaivospiirin maanomistajilta vuonna 2017. Sitä ennen maita pidettiin kiinteistöverosta vapaana metsätalousmaana.
Suurin kaivospiirin alueen maiden omistaja on Suomen valtio, jonka maista verottaja päätti vuodelta 2017 periä kiinteistöveroa yli 40 000 euroa.
Kaivospiirin alueelta maata omistavat myös yksityiset, joilta myös on alettu periä kiinteistöveroa. Kyse on tuhansien eurojen verotaakasta vuodessa.
Yksityisiä maanomistajia suututtaa
Niilo Kokkoniemen ja hänen sukulaistensa yhdessä omistamista maista Kittilän kultakaivoksen kaivospiirin alueella on peritty kiinteistöveroa kolmelta vuodelta yhteensä yli 20 000 euroa. Kiinteistön pinta-ala on runsaat 80 hehtaaria.
– On kohtuuton vaatimus että maanomistajan pitää maksaa kiinteistöveroa, sanoo Kokkoniemi.
Hänen mielestään maanomistaja joutuu maksumieheksi yhteiskunnalle siitä, että kaivosteollisuus harjoittaa teollisuutta entisellä kiinteistöverovapaalla metsätalousmaakiinteistöllä ja estää oikeaa maanomistajaa tekemästä alueella yhtään mitään.
Kokkoniemen mukaan kiinteistövero syö lopulta louhintakorvaukset, joita maanomistajat saavat kaivosyhtiöltä. Louhintakorvauksista maksetaan pääomatuloveroa.
Metsähallitus: kiinteistövero pitäisi periä kultakaivosyhtiöltä
Maanomistajille verottajan aloittama kiinteistöverotus on tullut yllätyksenä. Kaivospiiri aloitti jo vuonna 2002, mutta verottaja alkoi periä kiinteistöveroa vasta 2017.
Metsähallitukselta verottaja on perinyt yli 40 000 euroa kiinteistöveroja vuodelta 2017. Kittilän Suurikuusikon kaivospiirin alueella valtionmaita on vajaat 500 hehtaaria eli lähes puolet kaivospiirin pinta-alasta.
Metsähallituksen mielestä verottajan päätös on väärä ja täysin kohtuuton.
Vastuu kiinteistöveron maksamisesta kuuluu metsähallituksen kaivannaispäällikön Mika Hytösen mukaan kaivospiirin haltijalle, kultakaivosyhtiö Agnico Eaglelle, eikä maanomistajalle.
– Kaivoslain nojalla kaivosoikeuden haltijalle on annettu kaivostoimituksessa käytännössä kaikki omistajan hallinta- ja käyttöoikeudet poissulkeva käyttöoikeus. Siten kaivosoikeuden haltija on mielestämme maanomistajan veroinen haltija, sanoo kaivannaispäällikkö Hytönen.
Verottaja vaikenee
Verohallinnon johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara kieltäytyi salassapitoon vedoten vastaamasta kysymykseen, miksi verohallinto päätti Kittilän kaivospiirin maanomistajien kiinteistöverosta 2017, vaikka kaivospiiri ja kaivos olivat olleet olemassa jo paljon aiemmin.
Verohallinto ei myöskään kerro, onko kaivosalueiden kiinteistöverot peritty muualla Suomessa kiinteistönomistajilta eli onko kyseessä vakiintunut käytäntö.
Salmenhaara perusteli kieltäytymistä yksittäisen verovelvollisen verotustietojen salassapidolla.
Verottajan tulkinta asiasta selviää verotuksen oikaisulautakunnan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuista, joissa nämä olivat samaa mieltä verottajan kanssa.
Verottajan mukaan kaivosyhtiötä ei voi rinnastaa kiinteistönomistajan veroiseen haltijaan, koska kaivosoikeus ei ole pysyvä, vaan päättyy aikanaan. Kittilässä kaivoksen elinkaari jatkuu näillä näkymin vielä 15 vuotta.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toukokuussa ratkaisemassa verovalituksessa valittajana oli Kittilän kaivosalueen yksityinen maanomistaja. Hänet oli määrätty verottajan ja oikaisulautakunnan päätöksellä maksamaan runsaat 1500 euroa kiinteistöveroa vuodelta 2017 eli noin 87 euroa hehtaarilta.
Valittajan mukaan kaivosyhtiöltä saadut korvaukset olivat vuosien varrella vaihdelleet noin 1700 euron ja 4800 euron välillä, eli 50-130 euroa hehtaarilta. Louhintakorvauksista maanomistaja maksaa pääomatuloveroa.
Hallinto-oikeus: verovelvollisuus on maanomistajalla
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi oikaisulautakunnan tavoin, että kaivosoikeuden haltijan (kaivosyhtiö) hallintaoikeus ei ole pysyvä, eikä kiinteistöveroa voida sen takia periä kaivosyhtiöltä.
Omistajien verovelvollisuutta puolsi oikeuden mukaan myös se, että kaivosyhtiö maksaa heille louhintakorvauksia eli kiinteistön käyttöoikeus ei ole vastikkeeton.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin kumosi oikaisulautakunnan päätöksen ja palautti asian verottajan uuteen käsittelyyn, koska kiinteistön verotuarvo oli päätetty liian suureksi.
Verottaja oli määrännyt Kittilän kaivospiirin kiinteistöille rakennusmaan verotusarvoksi 7500 euroa hehtaarilta. Oikeuden mielestä verotusarvo oli arvioitu aivan liian korkeaksi Lapin oloissa.
Myös Metsähallitus on hävinnyt veroriidan ensimmäisen erän. Verotuksen oikaisulautakunta on hylännyt metsähallituksen oikaisuvaatimuksen maaliskuussa 2020.
Metsähallitus on valittanut lautakunnan ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka puitavana asia nyt on.
Metsähallitus vetoaa kiinteistöverolakiin, jonka mukaan verovelvollisuus kuuluu omistajalle tai omistajan veroiselle haltijalle, jolla on pysyvä hallintaoikeus kiinteistöön.
Kunnalle ja kaivosyhtiölle kiista on uutinen
Kiinteistöveron saaja on Kittilän kunta, mutta verotuksesta huolehtii valtion verohallinto.
Kittilän kunnanjohtaja Antti Jämsen ei ole kuullut kultakaivosalueen kiinteistöverokiistasta ennen tätä juttua varten tehtyä haastattelua. Jämsenin mukaan verokiista ei ole tullut kunnassa esiin hänen virkakautenaan, joka alkoi viime vuonna.
Kittilän kultakaivoksen kaivosoikeuden haltija kanadalainen Agnico Eagle Finland AEF ei ole tietoinen Metsähallituksen tai yksityisten maanomistajien kiistasta verottajan kanssa. Yhtiön viestintäasiantuntija Birgitta Brusilan mukaan kaivosyhtiö ei ole osapuolena Metsähallituksen ja verottajan välisessä mahdollisessa keskustelussa, eikä siten voi ottaa siihen kantaa.
Brusilan mukaan AEF maksoi viime vuonna valtion maista louhintakorvauksia Metsähallitukselle lähes 200 000 euroa. Lisäksi valtiolle maksettiin rojalteja peräti 3,8 miljoonaa euroa.
Yksityisille maanomistajille louhintakorvauksia maksettiin 115 000 euroa. Lisäksi kaivosyhtiö maksaa Brusilan mukaan vuosittain malminetsintäkorvauksia lähinnä kittiläläisille maanomistajille 800 000–1 000 000 euroa vuodessa.
Kaivostoimituksessa verohaitta hyvitettiin pakkolunastuskorvauksena
Kiinteistöverokiista nousi esiin myös maanmittauslaitoksen kaivostoimituksessa Kittilässä syksyllä 2019. Siinä käsiteltiin Kittilän kultakaivoksen kaivospiirin käyttöoikeuksien pakkolunastuksia eräiltä maanomistajilta.
Maanmittauslaitoksen järjestämässä kaivostoimituksessa pakkolunastettiin yksityisiltä maanomistajilta käyttöoikeuksia kiinteistöihin.
Lunastustoimikunta päätti maksaa haitankorvausta kiinteistönomistajille kiinteistöveron aiheuttamasta haitasta. Toimitusinsinööri Terhi Halosen johtama uskottujen miesten lunastustoimikunta tulkitsi maanomistajan verovelvollisuutta aivan eri tavoin kuin verottaja.
Toimikunta perusteli verohaitan korvausta sillä, että kaivostilanteessa omistajan oman hallinnan menetys on pysyväisluonteista. Kittilän kultakaivoksen elinkaareksi on arvioitu useita vuosikymmeniä. Toimikunnan mukaan lunastusoikeudellisessa käytännössä käyttöoikeuden pitkäkestoisuus on rinnastettu omistusoikeuden menetykseen.