Sähköverkkoyhtiöitä valvova Energiavirasto katsoo, että tulevan sähkömarkkinalain edellyttämät muutokset sen valvontamalliin tulevat hyödyttämään kaikkia sähkönsiirrostaan maksavia asiakkaita.
– Suunnitelmallisesti toteutettuna nämä kaikki menetelmämuutokset hyödyttäisivät jakeluverkkojen 3,6 miljoonaa asiakasta, ja mahdollistaisivat myös sen, että sähkön jakeluverkonhaltijat voisivat jatkossakin toteuttaa jakeluverkkojen modernisointia, sanoo ylijohtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.
Hallitus on lähiaikoina antamassa eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Siinä painopisteen pitäisi olla toimitusvarmuuden sijaan siirtohinnoissa, jotka ovat nousseet vuosi vuodelta voimakkaasti.
Lakiesityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen.
Taustalla vaikuttaa myös Ylen selvitys, jonka mukaan sähkön siirtohintojen raju nousu on johtunut Energiaviraston tekemistä muutoksista valvontamalliinsa.
Energiavirasto kertoi keskiviikkona näkemyksensä lakimuutosten vaikutuksista ja siitä mitä he itse aikovat laatimassaan valvontamallissaan muuttaa.
– Siirtohinnat voivat muutosten myötä laskea tai vähintään hintojen nousu hidastua, Nurmi arvioi tiedotustilaisuudessa.
Komponenttien hintojen päivitys vaikuttaa asiakkaaseen asti
Tärkeimmät kehittämiskohdat mutkikkaassa valvontamallissa koskevat muun muassa tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittämistä ja kohtuullisen tuottoasteen tason määrittämistä.
– Käytännössä kaikki kehittämiskohdat vaikuttaisivat sähkön jakeluverkonhaltijoiden tuottoa laskevasti. Yksikköhintojen päivittäminen pienentäisi tuottopohjaa, ja kohtuullisen tuottoasteen päivittäminen alentaisi tuottoprosenttia, koska sitä käytetään tuoton laskimisessa yhdessä tämän tuottopohjan kautta. Lisäksi toimitusvarmuuskannustimen poistaminen alentaisi joidenkin yhtiöiden tuottoa, sanoo Nurmi.
Energiavirasto aikoo päivittää valvontamenetelmiään heti sähkömarkkinalain voimaantulon myötä. Muutokset tulisivat voimaan kuitenkin vasta vuoden 2022 alusta.
"Isoja muutoksia ei tulla näkemään"
Energiaviraston esittelemät muutoskohdat ja perustelut toimilleen eivät kuitenkaan vakuuttaneet Energiaviraston malliin perehtynyttä ja sitä jo aiemminkin kritisoinutta Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professoria Mikael Collania.
– Onhan siirtohintojen lasku toki mahdollista, mutta mikäli sitä mallia ei perustavalla tasolla muuteta niin isoja muutoksia ei tulla näkemään ja isoille muutoksille olisi kyllä tarvetta, sanoo Collan.
Hänelle syntyi tiedotustilaisuuden annista kuva, etteivät virkamiehet edes halua avata malliaan kunnolla tai ole halukkaita pohtimaan muita mahdollisia malleja laskelmien tekemiseen.
– He aikovat siis pitäytyä nykyisessä ja tehdä siihen malliin vain kosmeettisia muutoksia. Jos uudistukset jäävät kosmeettisiksi, niin malli kaipaa perusteellista pöllyttämistä vielä jatkossa, Collan sanoo.
Collania suorastaan ihmetyttää miten vähän valvontamallia aiotaan muuttaa poliittiseen tahtoon nähden.
– Poliittinen tahto on tämän asian muuttamiseen, mutta tuntuu siltä että jostakin syystä siihen ei ole virastotasolla lähdetty, Collan sanoo.
Sähköverkon omistaja on monopoliasemassa ja sen takia sähköverkkotoimintaa on lailla säädeltyä ja Energiaviraston valvomaa liiketoimintaa.
Lainsäädännöllä ja valvonnalla on pyritty estämään kilpailun puuttumisen aiheuttamia haittoja asiakkaille.
Sähkön jakeluverkkotoiminnassa koko Suomi on jaettu Energiaviraston myöntämillä verkkoluvilla maantieteellisiin vastuualueisiin. Jakeluverkonhaltijoita on 77 kappaletta, joista pienimmällä on alle tuhat asiakasta ja suurimmilla puoli miljoonaa.
Lue lisää: