Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vartijoiden työpaikat ovat avoinna keskimäärin viisi kuukautta. Pulaa työvoimasta on puolestaan arvioitu olevan eniten sosiaali- ja terveysalalla.
Varkaiden suosiossa olivat etenkin Muumi-tuotteet, kuten muumimukit.
– Se tuntui pahalta. Minulle oli työnantajan puolelta sanottu, että ei saa lähteä leikkimään sankaria. Vartijana olisin voinut tehdä enemmän.
Parkkinen hälytti joka kerta apua paikalle. Pari kertaa varas pääsi karkuun.
Kassamyyjän töissä Parkkinen myös yllättyi asiakkailta tulevasta negatiivisesta palautteesta, joka oli osin asiatonta.
– Kun asiakkailta tuli ikäviä kommentteja, mietin, jaksaako sitä loppujen lopuksi. Yleisesti ottaen se on ollut tietystä tuotteesta ja tyytymättömyydestä palveluun.
Parkkinen kaipasi työhönsä myös vaihtelua. Reilu pari vuotta sitten mielessä alkoi kypsyä unelma alanvaihdoksesta. Hän halusi päästä opiskelemaan vartijaksi.
Se ei ollut huono valinta, sillä vartijoilla riittää tällä hetkellä töitä. Kokosimme alle listan ammateista, joihin kaivataan nyt kipeästi lisää väkeä.
Vaikeinta saada vartijoita ja varastotyöntekijöitä
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vartijan paikat pysyvät avoimina pisimpään niistä työpaikoista, joita on tarjolla yli 500.
Paikkoja on tilaston mukaan auki reilu 800, mutta ne ovat avoinna keskimäärin viisi kuukautta.
– Esimerkiksi myyjien paikkoja on moninkertaisesti vartijoihin verrattuna auki, mutta niihin tekijöitä voi olla helpompi löytää, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Myös esimerkiksi siivoojan paikkoja on paljon avoinna, mutta vaihtuvuutta on alalla paljon.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne sanoo, että tarve vartijoista on ollut 2000-luvulla kasvava. Ala ei ole Kalliorinteen mukaan samalla tavalla suhdanneherkkä kuin esimerkiksi ravintola-ala.
Kalliorinteen mukaan vartijan töissä tietyt perustoimet pyörivät, jos heitä työllistäviä liikkeitä ja muita yrityksiä pidetään auki.
– Turvallisuudesta täytyy pitää huolta ja sitä kautta palvelualoista se ei ole kärsinyt pahiten koronakurimuksesta. Syksy tosin näyttää tuovan mukanaan isoja yt-neuvotteluja alalle ja tämä huolestuttaa, toteaa Kalliorinne.
Työpaikkojen pysyminen pitkään avoinna voi johtua Kalliorinteen mukaan siitä, että ala vaatii koulutusta eikä epäsäännöllinen työaika houkuttele.
TEMin avointen työpaikkojen tilastossa ovat toisena varastotyöntekijät, joita kuuluu myös PAMin jäseniin.
– Alan houkuttelevuutta ei lisää se, että varastotyö on fyysisesti hyvin raskasta, ei kauhean hyvin palkattua ja lisäksi vuorotyötä.
Kalliorinteen mukaan liitossa on kuitenkin sellainen tuntuma, että palvelualojen ammattien arvostus on kasvanut korona-aikana.
– Palvelualoilla työskentelevät ovat siivonneet paikat, hoitaneet desinfioinnit, ovat ylläpitäneet turvallisuutta ja pyörittäneet ruokakauppoja.
Rakennusala on kuumemittari
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo, että työnantajilla on eniten ongelmia löytää osaavaa työvoimaa rakennusalalla, teollisuudessa sekä palvelualalla, kuten vartiointitehtävissä ja sote-alalla.
– Teollisuudessa joka viides firma sanoo, että on vaikea löytää osaavia työntekijöitä. Rakentaminen on tyypillisesti ollut kuumemittari.
Korona ei ole Urrilan mukaan kovin paljon vaikuttanut ainakaan vartiointityyppiseen palveluun.
– Logistiikka ja liikenne on kärsinyt koronasta enemmän.
Pulaa työvoimasta sote-alalla
TE-toimistojen laatima Ammattibarometri näyttää arvion ammateista, joissa on pulaa työvoimasta syksyllä 2020. Kärjessä näyttäytyy sosiaali- ja terveysala.
TEMin tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan sosiaali- ja terveysalan työvoimasaatavuusongelmia ei saada nopeasti ratkaistua.
– Korkeaa koulutusta edellyttävissä tehtävissä koulutusajat ovat aika pitkiä eli kovin nopeasti niihin ei voida reagoida ennen kuin valmistunut henkilö on työmarkkinoilla. Siinä menee useita vuosia.
Rekrytointiongelmien taustalla on toisaalta myös se, että vaadittava osaaminen puuttuu.
– Kaikki työpaikkailmoittelu ei anna täysin riittävää kuvaa esimerkiksi siitä, mitä ollaan hakemassa ja minkälaista koulutusta vaaditaan. Tämä näkyy myös julkisen työnvälityksen paikoissa.
EK:n Penna Urrila sanoo, että pidemmän päälle täysin ratkaisematon kysymys on väestökehitys. Tämä näkyy erityisesti sote-alalla.
Sisäänpääsy vartijaksi lottovoitto
Vartijan työ oli 28-vuotiaan Mari Parkkisen nuoruuden unelma-ammatti. Hän haki opiskelemaan alalle yhdeksännellä luokalla, mutta ei silloin päässyt sisään.
Vuonna 2018 hän haki opiskelemaan turvallisuusalan ammattitutkintoa Kouvolan seudun ammattiopistoon KSAOO:n. Kun Mari Parkkinen odotti valintapäätöstä vartijan koulutuksesta, häntä jännitti.
– Sisäänpääsy oli minulle kuin lottovoitto.
Parkkinen kertoo, että hänen opiskeluryhmästään noin puolet oli naisia ja heistä puolet keskeytti.
– Jostain syystä heillä oli erilainen käsitys siitä, millaista työ olisi käytännössä.
Mari Parkkinen teki vartijan koulutukseen kuuluvia harjoitteluja esimerkiksi myymäläkohteissa. Hän valmistui viime vuonna ja sai saman tien töitä. Parkkisen tuttu työskenteli esimiehenä Avarn Securityllä ja otti hänet sinne töihin.
– Kyllä avoimia työpaikkoja on aika hyvin auki. Ainahan yritykset eivät laita ilmoituksia työvoimatoimiston sivuille. Kannattaa ahkerasti katsoa avoimia paikkoja myös yritysten sivuilta.
Nykyisin Parkkinen työskentelee yrityksessä Haminassa paikallisvartijana. Hänen päätyönsä on valvoa työmaa-alueelle pyrkivien henkilöiden kulkulupia ja ohjeistaa heitä lupien hankinnassa.
Pääsi myös myymäläkohteisiin
Mari Parkkinen sanoo sopivansa vartijan työhön rauhallisen ja periksiantamattoman luonteensa ansiosta.
Lisäksi hän kertoo olevansa ihmisenä oikeudenmukainen.
– Jokaiselle meistä opetetaan pienestä pitäen, mikä on toisen, eikä sitä oteta ilman lupaa. Tätä me käytännössä valvomme.
Parkkinen on päässyt työskentelemään myös vartijana myymälöissä. Aivan ensimmäinen varkaus tapahtui hänen oppivuorossaan, jossa tilanne hoidettiin kokeneemman kollegan kanssa.
– Varkaan matkaan meinasi lähteä muutamia pelikonsolin peliä ja pari ohjainta.
Miltä tuntui, kun pääsi vihdoin vartijana puuttumaan myymälävarkauksiin, jotka harmittivat kassamyyjää?
– Kyllähän se tuntui hyvältä, että pystyin ihan konkreettisesti olemaan hyödyksi, enkä jäädä vain sivuun seuraamaan.
Oletko valmis muuttamaan työn perässä?
TEMin mukaan vartijan paikkoja näyttää nyt olevan kovasti auki, mutta tilanne ei välttämättä ole pysyvä.
– Vartijan tehtäviin pystytään kuitenkin kohtalaisen nopeasti kouluttamaan työvoimaa, jos siellä alkaa olla pysyvämmin tarvetta, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Räisänen kuitenkin muistuttaa, että työvoiman saatavuus ja työpaikkojen määrä voivat vaihdella hyvin paljon maakunnittain.
– Aluetekijöillä on vaikutusta erityisesti silloin, kun on kyse siitä, minne ihmiset ovat valmiita muuttamaan työn perässä.
Näin on Räisäsen mukaan siis siinä tilanteessa, jossa jollain alueella on ylikysyntää, eikä tilanne tasapainotu esimerkiksi pendelöinnillä.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 15.11. klo 23 asti.
Lue myös:
Nordea: Kolmannes suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä