Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Tämä on ainoa tilaisuus kurkistaa Supercellin uuteen päämajaan – peliyhtiö osti Suomen suurimman puutoimistorakennuksen

Ympäristöministeriön tavoitteissa viiden vuoden kuluttua liki joka toinen julkinen uudisrakennus on tehty puusta.

Kurkista peliyhtiö Supercellin uuteen pääkonttoriin Helsingin Jätkäsaaressa
  • Nina Svahn

Peliyhtiö Supercellin uusi pääkonttori Helsingin Jätkäsaaressa on viittä vaille valmis. Sisällä vielä viimeistellään asennustöitä, mutta muuttamaan yhtiö pääsee heti tammikuussa.

Paitsi, että peliyhtiön toimistotiloissa kuljetaan sukkasillaan ja muutama neuvotteluhuone on sisustettu yksi yhteen tutun pelinäkymän kanssa, niin Supercellin pääkonttori on myös rakennuksena ainutlaatuinen.

Supercellin pääkonttorin aula.
Puisen toimistotalon runko on savolaista kuusipuuta ja näyttävät aulaelementit ristiinliimatusta puusta, joka on tuotu Ruotsista. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Jätkäsaaren Wood City -puukortteliin noussut kahdeksankerroksinen rakennus on valmistuessaan Suomen suurin puinen toimistotalo käytetyn puun määrällä mitattuna.

Rakennuksen kellari, ensimmäinen kerros sekä hissi- ja porraskuilut ovat betonirakenteisia.

SRV:n rakennuttamaan puukortteliin kuuluu myös kaksi jo käytössä olevaa asuinkerrostaloa ja tulevaisuudessa niiden kylkeen nousee puurakenteinen hotelli.

Supercell muutti jopa 70 prosenttia alkuperäisestä rakennussuunnitelmasta

Supercell on pitänyt päämajaansa tähän asti Jätkäsaaren kyljessä, Ruoholahdessa. Yhtiö tarvitsi lisätilaa ja toivoi sitä löytyvän samoilta seuduilta.

Alunperin SRV:n rakennuttama toimistotalo oli tarjolla vuokralle, mutta peliyhtiö päätyi kuitenkin lopulta ostamaan rakennuksen itselleen, sanoo Supercellin projektipäällikkö Janne Saarinen.

– Jos investori tekee tällaisen rakennuksen ja vuokraa sen, niin sijoittaja tekee siitä aika keskivertotoimiston, koska se on kannattavaa. Silloin kun teemme omaa, niin voimme panostaa siihen pitkäkestoisemmin ja saada investointi kattamaan useampia vuosia tai vuosikymmeniä.

Yksi isoista muutoksista oli porrasaukon avaaminen umpikerroksiin, jotta ihmiset kohtaisivat toisiaan kulkiessaan.
Yksi isoista muutoksista oli porrasaukon avaaminen umpikerroksiin, jotta ihmiset kohtaisivat toisiaan kulkiessaan. Kuva: Nina Svahn / Yle

Rakennuksen ostaminen merkitsi myös isoja muutoksia jo olemassa oleviin piirrustuksiin. Saarisen mukaan rakennusta on muutetttu jopa 60–70 prosenttia alkuperäisistä suunnitelmista, jotta se palvelisi parhaiten Supercellin tarpeita.

– Aluksi se aiheutti vähän ihmetystä ja kummastusta. Pelättiin tietysti aikataulua ja muutosjohtamista, mutta jo alkuvaiheessa me teimme rakennusyhtiölle hyvin selväksi, että tämä on projekti, missä tulee olemaan eniten muutoksia, mitä he ovat ikinä kokeneet projektivaiheessa.

Toimistolla saa ottaa nokoset, palloa potkitaan katolla

Nopealla vilkaisulla rakennuksen sisätilat näyttävät normaalilta toimistolta.

Henkilökunta kuitenkin toivoi, että pääkonttori näyttäisi enemmän peliyhtiöltä kuin lakiasiaintoimistolta. Ote saisi olla leikkisä, muttei liian leikkisä.

– Teemme työtämme rennolla otteella, mutta ei se ole meille pelkkää hupia tai vitsiä. Me teemme tätä todella vakavissamme, sitoudumme työhömme ja teemme työtä myös tunteella, projektipäällikkö Janne Saarinen sanoo.

Toimistokäytävillä näkyy väripilkkuina muutamia kokoushuoneita tai puhelinkoppi suoraan pelimaailmasta.

Supercellin Hay day -teemakokoushuone.
Supercellin pelimaailma näkyy muutaman kokoushuoneen sisustuksessa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kaikki toimistotilat ovat muunneltavissa, lasiseiniä voi helposti lisätä tai siirtää ja 450 kilometriä tietoliikennekaapelia kulkee piilossa korotetun lattian alla.

Rakennuksen akustiikka on huippuluokkaa ja kesken työpäivää voi ottaa nokoset lepohuoneessa.

Työn ohessa on sallittua ottaa nokoset lepohuoneessa.
Työn ohessa on sallittua ottaa nokoset lepohuoneessa. Kuva: Nina Svahn / Yle

Rakennuksen kivijalassa on päiväkoti työntekijöiden lapsille. Päiväkodin ulkoilutilat ja leikkipaikka on rakennettu pysäköintihallin katolle.

Kivijalassa sijaitsevalle päiväkodille on tehty ulkoilutilat pysäköintihallin katolle.
Kivijalassa sijaitsevalle päiväkodille on tehty ulkoilutilat pysäköintihallin katolle. Kuva: Nina Svahn / Yle

Toimistotalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tuottavat kaksi prosenttia rakennuksen tarvitsemasta sähköstä.

Ympäristöministeriö: liki puolet julkisista rakennuksista pitäisi tehdä puusta

SRV:n Wood City -puukortteli on yksi esimerkki julkisesta puurakentamisesta.

Valtio haluaa kirittää puun käyttöä, ja ympäristöministeriö julkaisi syyskuun alussa tavoitteet puun käytön osuudelle julkisessa rakentamisessa.

Yksi peruste on se, että kuntien roolia pidetään merkittävänä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja puurakentaminen nähdään yhtenä keinona vähentää alueellisia päästöjä.

Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.

– Suomessa ollaan oltu tähän asti vähän empiviä puurakentamisessa, mutta tällä hetkellä kiinnostus on suurempaa kuin koskaan, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Stora Enso on toimittanut Supercellin pääkonttoriin runkorakentamisessa sekä sisätiloissa käytetyn puutavaran. Yhtiö on laskenut, että kohteessa käytetty puu sitoo hiilidioksidia 600 henkilöauton vuosipäästön verran.

– Tämä on rakennettu pääosin suomalaisesta kuusesta, jota käytetään LVL-viilupuun valmistuksessa. Raaka-aine on peräisin savolaisista metsistä ja valmistetaan viilupuuksi Varkauden tehtaallamme. Lisäksi täällä on ristiinliimattua puuta, se on peräisin Ruotsista, Kauhanen lisää.

Toimistorakennuksen julkisivu on ekologisten rakennusmateriaalien maahantuojan Novenberg Oy:n asetyloitua eli etikkakyllästettyä puupaneelia. Julkisivu harmaantuu sään vaikutuksesta muutamassa vuodessa.

Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2017 Wood City -puukorttelin homeongelmista tuolloin rakenteilla olleissa asuinkerrostaloissa.

SRV vakuuttaa, etteivät samat virheet ole toistuneet toimistotalon rakentamisessa ja, että asuintalot ovat myös puhtaat mikrobeista.

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan puurakenteisen toimistotalon aulassa on myös näyttävästi puuta esillä.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan puurakenteisen toimistotalon aulassa on myös näyttävästi puuta esillä. Kuva: Nina Svahn / Yle

Supercellin projektipäällikkö Janne Saarinen kehuu rakentajien sitoutuneisuutta projektiin.

– Täällä oli työntekijöitä, jotka ovat olleet pitkään eri rakennuksilla töissä, mutta eivät ole ikinä nähneet loppukäyttäjää tai tilaajaa. Meistäkin oli outoa, että ne jotka rakennuttavat tälllaisia kiinteistöjä, eivät käy edes esittäytymässä ihmisille, ketkä sitä työtä tekevät.

– Me halusimme olla läsnä omilla kasvoillamme, Saarinen lisää.

Supercell saa pääkonttorin käyttöönsä tammikuussa.

Vaikka rakennuksen ainutlaatuisuus kiinnostaa monia, aikoo Supercell jatkossa rauhoittaa toimiston työntekoon tämän kurkistuksen jälkeen.

Koronatilanteen vuoksi väki on yhä etätöissä, mutta toimistolla on tilaa 230 työntekijälle, kun sen aika koittaa.

Rakennuksen kauppahintaa yhtiö ei paljasta.

6.11.2020 klo 16.18 Juttuun lisätty maininta rakennuksen julkisivumateriaalista.

Lue aiheesta lisää:

Julkiselle puurakentamiselle kova kasvutavoite – Yhä useampi hoiva-alan, urheilun ja kulttuurin rakennus pitäisi tehdä puusta

Suomestako puurakentamisen Mekka? Siihen on paljon matkaa ja kantapään kautta oppimista

Vuorekseen rakennetaan Suomen suurin puukerrostalojen kokonaisuus