Etäpesäkkeitä lähettävistä ihosyövistä yleisin on ihon levyepiteelisyöpä eli okasolusyöpä. Syöpärekisterin uusimman tilaston mukaan näitä tapauksia todettiin toissavuonna 1 700 potilaalla Suomessa ja väestön ikääntyessä esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti.
Tähän mennessä ei ole löydetty geneettistä tai kliinistä syytä, miksi jotkut okasolusyövän kasvaimet saavat aikaan etäpesäkkeitä.
Turun yliopiston ihotautiopin professorin ja TYKSin Ihoklinikan ylilääkärin Veli-Matti Kähärin mukaan pieni osa, noin viisi prosenttia, okasolusyövistä metastasoi ja silloin ennuste on huono.
Kähärin ryhmän avuksi on otettu tekoäly ratkomaan tätä ongelmaa.
Tietokone opettaa myös lääkäreitä
Pohjoismaiden suurimman yksityisen keinoäly-yhtiö Silo AI:n tutkija Mikko Tukiainen on kehittänyt mallin, jossa konenäkö seuloo digitaalisista syöpänäytekuvista poikkeavia piirteitä.
– Tämän tutkimusprojektin tarkoitus on selvittää, voiko keinoäly oppia tunnistamaan syövistä metastasoituvat ja ne, jotka eivät metastasoidu myöhemmin, Tukiainen sanoo.
Auria-biopankin näytteistä valittiin kolmisensataa ihosolusyöpänäytettä, joista osa oli levittänyt etäpesäkkeitä ja osa ei. Tekoälymallia opetettiin Mikko Tukiaisen mukaan havaitsemaan erot näiden näytteiden välillä.
– Mikäli meidän keinoäly onnistuu tehtävässään, niin voimme kysyä sitä osoittamaan kuvista ne piirteet, mitä se pitää metastasoivuutta ennustavina.
Miksi sitten tietokone voi olla ihmistä etevämpi löytämään tuntemattoman tekijän? Keinoälytutkija selittää näin:
– Keinoälyllä on kyky oppia väsymättä tuhansista tai miljoonista kuvista. Siten se voi luoda hyvin monimutkaisia syy- ja seuraussuhteita, mitä ihmiset eivät välttämättä ole vielä havainneet.
Silo AI keskittyy hankkeessa selitettävän ja ymmärrettävän tekoälyratkaisun kehittämiseen, jolloin pystyttäisiin sanomaan, mitä tekoäly näkee syöpäsolussa. Tällöin tekoäly pystyisi opettamaan lääkäreille, mihin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota.
Tarvitaan jopa tuhansia vertailunäytteitä
Johtaja Lila Kallion mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston Auria-biopankkiin on säilötty satojatuhansia parafiiniin valettuja kudosnäytteitä, joista suurin osa on syöpäkudoksesta peräisin. Näitä näytteitä voidaan muokata digitaalisiksi kuviksi.
– On tieteellisiä julkaisuja jo olemassa, joissa on osoitettu, että keinoäly pystyy digitoiduista kudoskuvista havaitsemaan sellaista, mitä ihmissilmin ei ole nähtävissä, Lila Kallio kertoo.
Nyt kehitettävästä mallista toivotaan apua myös muiden syöpien tutkimukseen, mutta professori Veli-Matti Kähäri on vielä varovainen arvioissaan.
– Lähestymistapa on uusi ja kiinnostava, mutta tutkimuksen tuloksista ei tässä vaiheessa voi sanoa mitään. Toivomme, että tätä voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää näiden potilaiden hoidossa ja seurannassa, mutta se jää nähtäväksi.
Ilman Auria-biopankin näytteitä tällaista tutkimusta ei olisi mahdollista tehdä. Biopankin johtaja Lila Kallio muistuttaa näytteiden antajien henkilötietojen pysyvän salassa.
– Näissä näytteissä ei ole mitään henkilöä identifioivia koodeja eikä niihin tarvitse edes liittää mitään sen enempää tietoa.
Näytteet voidaan jakaa jo biopankissa kahteen eri ryhmään, joissa toiset ovat sellaisia, jotka eivät ole myöhemmin aiheuttaneet etäpesäkkeitä ja toiset taas ovat. Tutkijan ei tarvitse tietää enempää.
Tutkijoille aineistoihin myönnetään hyvin rajoitetusti tutkimuskohtaiset käyttöluvat.
Lue myös
Tekoäly päihitti lääkärit rintasyövän tunnistamisessa