Mustat ovat demokraattipuolueen orjia.
Valkoiset miehet ovat huonoiten kohdeltu ihmisryhmä nykypäivän Yhdysvalloissa.
Holokaustista selvinnyt George Soros on natsi, ja QAnonin anonyymi taustahahmo Q on isänmaan ystävä, jota on syytä kuunnella.
Uskoisitko, että kaikki tämä on peräisin tiistaina Yhdysvaltain kongressiin valitun poliitikon kirjoituksista?
Kongressin edustajainhuoneeseen äänestettiin Georgian osavaltiosta Marjorie Taylor Greene, joka on eri yhteyksissä tuonut ilmi kannatuksensa QAnon-salaliittoteorialle.
Greene on jakanut väitteitään muun muassa Facebookissa. QAnonia hän on sanonut ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi, jolla voidaan riisua vallasta saatanaa palvovien pedofiilien salaliitto.
Voiko Greene vaikuttaa ratkaisevasti politiikkaan Yhdysvalloissa tai maailmalla?
– Yhden edustajan rooli on kongressissa aika pieni, Jyväskylän yliopiston tutkija Anna Kronlund aloittaa.
– Riippuu kuitenkin republikaanien ryhmästä, miten he suhtautuvat häneen ja nouseeko hän näkyville seuraavan kahden vuoden aikana. Yleensä ensimmäisen kauden edustajat eivät nouse esimerkiksi keskeisiin valiokuntiin, Kronlund selittää.
Yksi edustaja ei siis voi levittää salaliittoteorioita laajemmin maan politiikkaan. Greene tuli kuitenkin valituksi vaaleilla, eli jonkinlaista kannatusta hänellä on, Kronlund toteaa.
– Vaalien tulos on vielä kesken, mutta näyttää siltä että demokraatit pitävät enemmistönsä edustajainhuonessa. Edustajainhuone toimii demokraattisemmin kuin esimerkiksi senaatti, koska enemmistö riittää päätöksen tekemiseen. Senaatissa senaattoreilla on enemmän valtaa toimia yksilöinä. Siksi Greenen toiminta riippuu muista republikaaniryhmän jäsenistä.
Miten QAnon liittyy Yhdysvaltojen politiikkaan?
QAnon ei ole vain yksi salaliitto, vaan useiden salaliittoteorioiden rypäs. Niiden kaikkien ydin on siinä, ettei vallanpitäjiin eikä perinteisiin tiedon jakajiin, kuten valtavirran uutisiin, voi luottaa.
Koronakriisi tavallaan edesauttoi QAnonin ja muiden salaliittoteorioiden leviämistä. Kriisin ollessa viime keväänä pahimmillaan, salaliittoteoriat saivat jatkuvasti lisää vettä myllyynsä, koska asiantuntijatieto oli epävarmaa uuden uhan edessä.
Erilaisten salaliittoteorioiden vahvuus piilee somen vallassa. Kun sopivassa ympäristössä jakaa niihin sopivia sisältöjä, julkaisuihin saa tykkäyksiä ja kannustavia kommentteja helposti samanmielisiltä ihmisiltä. Sitä kautta sisällöt leviävät nopeasti ja helposti.
– Se tavallaan häivyttää sitä ymmärrystä siitä, kuinka poikkeuksellista, huonosti perusteltua ja pahasti ristiriidassa kaikkien muiden perusteltujen näkemysten kanssa tämä tieto on. Kun on tällanen taustalla oleva, selkään taputtava jengi koko ajan, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen pohtii.
Salaliitot leviävät helposti somesta suuren yleisön pariin.
– Syntyy ajatus, että, että kaikki on tavalla tai toisella puolueellisia ja kunkin kuuluu löytää itselleen se mihin haluaa ja voi luottaa, mikä tietysti on erittäin huolestuttavaa, Pyrhönen sanoo.
QAnonin taustat ovat Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien jälkimainingeissa, jolloin ensimmäiset uskomukset ja huhupuheet demokraattipuolueen synkistä taustoista lähtivät vellomaan niin sanotun Pizzagaten myötä. Tämän hetkisen presidentin Donald Trump uskotaan olevan pelastaja, joka yrittää paljastaa maailmalle demokraattien ja valtaeliitin juonen.
QAnonin kaltaiset salaliittoteoriat voivat nakertaa uskoa demokratiaa, kun joukko ihmisiä alkaa uskoa vaihtoehtoisiin totuuksiin, Pyrhönen luonnehtii.
Salaliittoteoreetikoiden lisäksi samaan liikehdintään voi liittyä myös muita ryhmittymiä, jotka jakavat osin samaa ajatusmaailmaa.
Tällainen on esimerkiksi Yhdysvalloissa toimiva äärioikeistojärjestö Proud Boys, joka on uhannut lähteä liikkeelle, jos presidentinvaalien ääniä ruvetaan laskemaan uudelleen. Proud Boys on tunnettu esimerkiksi väkivallasta Black Lives Matter -mielenosoituksissa ja siitä, että he kannattavat valkoisten miesten ylivaltaa.
Proud Boys on ollut näkyvillä muutenkin vaalien alla. Floridassa järjestön nimissä lähetettiin esimerkiksi uhkaavia sähköposteja demokraattiäänestäjille, Iltalehti kertoo.
Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI on arvioinut QAnonin lietsoneen väkivaltaa ja sen on todettu lisäävän Yhdysvaltojen sisäisen terrorismin uhkaa. Yhdysvaltain kotimaan turvallisuudesta vastaavat viranomaiset taasen ovat todenneet äärioikeistoryhmien olevan maan vakavin terrorismiin liittyvä uhkatekijä.
Jos ystäväsi hairahtaa uskomaan salaliittoteorioita, onko paluuta enää normaaliin? Salaliittoteorioita tutkinut tutkijatohtori Niko Pyrhönen selittää Takaisin Pasilaan -podcastin Marjukalle ja Toivolle, mistä QAnon-joukkoharhasta on kyse, miksi se kutkuttaa ihmisiä, ja miksi QAnonia voi verrata ääriajatteluun, kulttiin tai vaikka uskontoon.
Keskustelu on avoinna 7.11. klo 23 asti.