Tampereen kaupunki on saamassa uudet suuntaviivat sille miten luonto otetaan huomioon tulevaisuuden tekemisessä. Tampereen lumo, luonnon monimuotoisuusohjelma korvaa nyt voimassa olevan luonnonsuojeluohjelman ensi keväästä alkaen.
– Tähän asti toteutettu luonnonsuojeluohjelma on nykyaikaan liian kapea. Tampereen hienot luontokohteet tunnetaan hyvin, mutta koko kaupunkia pyritään nyt katsomaan luontolasit silmillä, sanoo ympäristösuunnittelija Anni Nousiainen Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä.
Monimuotoista luontoa halutaan nähdä entistä enemmän myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.
Tavoitteet valtuustolta
Monimuotoisuusohjelmaa ollaan vasta valmistelemassa, mutta sen olisi tarkoitus toteuttaa kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia:
- Kaupunkiluonto on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa
- Uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu
- Ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia
- Vesistöjen ja pienvesien tila on hyvä ja niiden eliöstö monimuotoista ja elinvoimaista
- Haitallisten vieraslajien torjunta on tehokasta ja toimivaa
- Asukkaat ja yhteisöt tuntevat lähiluontonsa arvot ja haluavat toimia niiden hyväksi
Näihin pääsemiseksi ympäristönsuojeluyksikkö kaipaa kaupunkilaisten apua. Kun yleisötilaisuuksia ei voi nyt järjestää, päätettiin tehdä kysely.
– Viisaus ei asu yksin kaupungin virkamiesten etätyöpisteillä, tietoa ja osaamista on myös kaupunkilaisilla. Varsinkin sitten, kun ehdotuksia viedään poliittiseen päätöksentekoon, asukkailta saatu palaute on hyvin tärkeätä, sanoo Nousiainen.
Kaupungilla on myös kokemusta hyvästä palautteesta
– Kaupungin metsien hoidosta järjestetty kysely sai sadat ihmiset ilmaisemaan mielipiteensä, nyt odotetaan samanlaista innostusta.
Entistä monipuolisemmat välineet
– Tampereen luonnosta tiedetään nyt paljon enemmän kuin tähän asti noudatettua luonnonsuojeluohjelmaa laadittaessa, sanoo Nousiainen.
On olemassa lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka vaativat taas uudenlaista huomioon ottamista.
Kansainvälisin kriteerein uhanalaisia lajeja luokitteleva Uhanalaisten lajien punainen kirja määrittää myös Tampereen kaupungin toimia. Viime vuoden kirjassa entistä suurempi osa muun muassa lintulajeista on luokiteltu uhanalaisiksi. Näiden syiden takia luonnon suojelutoimet tarvitsevat päivitystä.
– Sitä ollaankin jo luonnosteltu, sanoo Nousiainen.
Myös vieraslajien poistamisen tehostamiseen on olemassa hyvät suunnitelmat.
Ekologisten verkostojen syntymisessä ja säilymisessä voi olla kysymys suurten metsäalueiden yhteydestä toisiinsa tai sitten aivan pienten elinympäristöjen säilymisestä.
– Miten rakentamista ohjataan kaavatasolla on suuri merkitys sille miten lajit säilyvät ja pääsevät siirtymään paikasta toiseen. Toisaalta vaikka sillä, mitä kasveja käytetään viheralueilla on suuri merkitys. Kaikki vihreä ei ole samanlaista, Nousiainen muistuttaa.
Vesistöjen tilaa on kartoitettu ja parannustöitä on meneillään. Kaikesta tästä ja muusta mieleen tulevasta kaupunki kaipaa kuitenkin kaupunkilaisten ehdotuksia.
Pari esimerkkiä
Yksi Nousiaisen omia suosikkeja on viherkattojen lisääminen. Monissa maissa, kuten Ruotsissa viherkattoja on rakennuksissa jo paljon enemmän kuin Suomessa. Ranskassa ne ovat liikerakennuksissa pakollisia.
Asuinrakennusten lisäksi uhanalaisia paahdeympäristöjä voitaisiin lisätä esimerkiksi autokatosten tai varastojen katoille. Kasveille ja hyönteisille saadaan sopivia alueita ja ihmisille ihailtavaa.
– Kukkivalla viherkatolla voidaan tehdä paljon, ilman että vaikutetaan siihen kuinka paljon lapsilla on leikkitilaa, sanoo Nousiainen.
Villi vyöhyke ja Tampereen kaupungin KIEPPI-hanke tekevät Hiedanrantaan niittyä, jossa on tarkoitus säilyttää alueen harvinaisia kasveja rakennusvaiheen yli.
– Alueella on uhanalaisia kasveja, kuten imelä kurjenherne, punakatko ja kelta-apila, joiden siemeniä keräsimme kesällä. Niistä toivotaan kasvavan niityllä siemenpankki tulevan Hiedanrannan asuinalueen niittykasveille, sanoo Jere Nieminen Villistä vyöhykkeestä.
Nieminen haluaisi Tampereelle luonnon ennallistamisen lippulaivakohteen, jota voitaisiin tulla ulkomailtakin ihailemaan.
– Helsingissä Vuosaaren täyttömäki on vähän tällainen. Tampereella paikka voisi olla toisenlainen, mutta alue, jossa todella näytettäisiin suuntaa kuinka biodiversiteettiä kannattaa vaalia
Myös kotonaan voi lisätä monimuotoisuutta
Monimuotoisuuden vaaliminen onnistuu myös taloyhtiön tai omakotitalon pihalla. Anni Nousiainen kehottaa nyt lämpimänä syksynä kylvämään sopivaan paikkaan siemeniä, jotka tulevana kesänä tuottavat pihaan iloa ja elämää.
Silläkin on merkitystä, mitä ostaa ruokakaupasta.
– Perinnebiotoopit ovat monin paikoin vaarassa. Niitä voi auttaa käyttämällä lähellä kasvatettua luomuruokaa, Nousiainen muistuttaa.