Monen suomalaisen suusta löytyy öisin purentakisko. Se voi olla määrätty avuksi esimerkiksi narskuttelusta tai hampaiden yhteen puremisesta aiheutuvaan kipuun.
Jopa kolmasosa suomalaisista aikuisista kärsii jonkinlaisista purentaelimistön toimintahäiriöistä. Yleisimpiä oireita ovat juuri purentalihasten kiputilat, leukanivelten äänet tai leukojen liikerajoitukset.
Itä-Suomen yliopistolla on nyt tutkittu, miten purentahäiriöistä johtuvaa kipua voisi helpottaa.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kiputiloja voidaan tehokkaasti lieventää lihasharjoittelulla.
Nykyisin purentaelimistön toimintahäiriöihin määrätään useimmiten avuksi purentakisko, mutta se ei väitöksen mukaan tarjoa pitkällä aikavälillä lisäapua kiputiloihin.
– Tulosten mukaan purentakiskohoito ei ollut sen hyödyllisempi apu kipuihin kuin pelkkä lihasharjoittelu, väitöstutkimuksen tehnyt hammaslääketieteen lisensiaatti Veera Qvintus sanoo.
Hän toteaa, että neuvontaa lihasharjoittelusta pitäisi lisätä.
– Voi olla, että se on vähemmän tiedossa oleva asia. Harjoittelu vaatii myös omaa aktiivisuutta kotona, jotta harjoitukset tulee tehtyä ja niistä saadaan hyöty irti.
Kiskot ja jumppa toimivat yhdessä
Qvintus ei kuitenkaan ole heittämässä purentakiskojakaan romukoppaan, vaan yleensä hoidot toimivat hyvänä yhdistelmänä.
Purentakisko on hyvä ensiapu kipuihin, vaikka siitä ei pidemmän päälle olisikaan merkittävää lisähyötyä.
– Purentakisko muuttaa leukojen ja lihasten asemaa heti, joten se monesti rentouttaa ja tuo ensiapua kipuihin. Pitkällä aikavälillä lihasharjoittelu auttaa.
Kisko myös suojaa hampaita esimerkiksi narskuttelun aiheuttamalta liialliselta kulumiselta.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Veera Qvintuksen väitöstutkimus tarkastetaan 20.11. Kuopion kampuksella.
– Jatkotutkimuksessa voisi sitten selvittää tarkemmin, mistä syistä purentaelimistön toimintahäiriöt johtuvat, ja onko syyllä merkitystä hoidon vaikuttavuuteen.