Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sähkölaskua paisuttavat siirtohinnat ovat olleet viime vuosina pääasiassa nousussa, mutta koronavuosi näyttää tekevän tähänkin poikkeuksen.
Energiaviraston mukaan puolenkymmentä yhtiötä on laskenut tänä vuonna siirtomaksujaan vähintään hetkeksi.
Kokkolassa kyse oli koronatuesta.
– Siirsimme suunniteltua korotusta ja pudotimme keväällä puolet pois kiinteästä kuukausimaksusta pariksi kuukaudeksi eli halusimme tehdä tällaisen koronatoimen ja tulla asiakkaita vastaan, sanoo toimitusjohtaja Mikko Rintamäki Kokkolan Energiaverkot Oy:stä.
Myös naapurikunnassa sijaitsevan Korpelan Voiman verkkoyhtiö ilmoitti puolen vuoden alennuksesta siirtohintoihinsa helpottaakseen asiakkaiden tilannetta pandemian aikana. Keravan ja Sipoon Energian asiakkailla siirtohinnat alenivat puolestaan kesäkuusta alkaen toistaiseksi. Rovaniemellä asiakkaille annetaan joululahjarahaa, jättämällä sähkönsiirron perusmaksu perimättä marraskuussa kokonaan.
Myös Turku Energian Sähköverkot päätti puolittaa asiakkaidensa sähkönsiirron perusmaksun puolen vuoden ajaksi ja alennusta on luvassa myös ensi vuodelle.
– Kuuden kuukauden jaksossa asiakkaan säästö perusmaksusta ja liittymäkoosta riippuen on muutamasta kymmenestä eurosta suurimmillaan muutamaan sataan euroon, sanoo toimitusjohtaja Tomi Toivonen Turku Energia Sähköverkot Oy:stä.
Heillä alennus johtui koronan sijaan Energiaviraston mutkikkaasta kohtuullisen tuoton valvontamallista joka antaa mahdollisuuksia niin hintojen korotuksiin kuin alennuksiinkin.
– Koko ala on säädelty tiettyyn tuottotasoon. Meillä näyttää siltä, että seuraavan neljän vuoden valvontajakson aikana olemme menossa sallitun tason yli, joten päätimme ryhtyä hillitsemään nousua etukäteen. Meillä nyt vaan on sellainen tilanne, että voimme laskea hintoja. Tällainen on täysin yhtiökohtaista, Toivonen täsmentää.
Lue tarkemmin aiheesta:
– Ei ole peritty liikaa hintaa, koska ollaan alituotolla, mutta tällä mallilla olisimme olleet menossa sallitun tuottotason yli. Emme ole siinä vielä, joten tasaamme nyt tilannetta, Toivonen sanoo.
Siirtohintojen kohtuullistamiseen tähtäävä sähkömarkkinalaki ei ehdi tulla voimaan tavoitteiden mukaisesti vuodenvaihteessa. Viivästyvä sähkömarkkinalaki harmittaa yhtiöitä, koska sen täsmällinen sisältö on samalla hämärän peitossa eikä sen vaikutuksia Energiaviraston valvontamalliinkaan pysty silloin arvioimaan.
– Odotamme yhtä paljon kuin kaikki muutkin, mitkä lain vaikutukset ovat alaan kokonaisuutena ja esimerkiksi investointien kannattavuuteen, Toivonen sanoo.
Halvimpia siirtomaksuja peritään pohjoisessa, kalleimpia idässä
Suomessa on 77 sähkön jakeluyhtiötä ja verkon omistajana ne toimivat alueellaan monopoliasemassa.
Sähkön eli itse energian voi kilpailuttaa ja ostaa mistä halvimmalla saa, mutta väylä, jota pitkin sähkö siirtyy kotisi ja/tai kesämökkisi katkaisimeen ja pistorasiaan tulee sen mukaan, minkä jakeluyhtiön alueella kotisi ja/tai mökkisi sijaitsee.
Hintojen alennuksista kertoneet ovat kaupunkialueilla toimivia siirtoverkkoyhtiöitä, jotka sijoittuvat hinnoittelussaan jo muutenkin edullisempaan päähän.
Hintojen noususta tänä vuonna on kertonut toistakymmentä yhtiötä ja niistä suurin osa sijaitsee haja-asutusalueella.
Energiaviraston mukaan hintojen nostoista tänä vuonna ovat ilmoittaneet ainakin Savon Voiman Verkko, PKS Sähkönsiirto (Pohjois-Karjala), Järvi-Suomen Energia (Mikkeli), Kajave (Kajaani), Parikkalan Valo ja KSS Verkko (Kouvola), Imatran Seudun Sähkönsiirto sekä vielä Nurmijärven, Raahen ja Porin sähköverkkoyhtiöt.
Tältä vuodelta ei ole vielä saatavissa Energiavirastolta täsmällisiä ja vertailukelpoisia hintatietoja, mutta esimerkiksi viime vuonna tyypillinen kerrostalohuoneistossa asuva Järvi-Suomen Energian asiakas maksoi sähkön siirrostaan roimasti enemmän kuin Rovaniemen keskustassa asuva Rovaniemen verkon asiakas.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Eroja siirtoyhtiöiden välillä selitetään kuitenkin Energiaviraston valvontamallin mahdollistamien korotusten sijaan olosuhteilla.
Esimerkiksi Caruna Oy ja Caruna Espoo toimivat täysin erilaisilla alueilla, joten myös hintatasot eroavat.
– Yhtiöiden välisiin hintaeroihin vaikuttaa asiakasmäärä, sähköverkon pituus kilometreissä, verkon rakenne, eli onko se kaupunki- vai maaseutuverkko, sähköverkon ikä sekä olosuhteet, eli onko paljon järviä, saaria tai metsää. Kaupungeissa on edullisemmat hinnat, koska sähköverkkoa asiakasta kohden on vähän ja toisaalta kustannuksia on jakamassa suuri määrä ihmisiä, kertoo Carunan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anne Pirilä.
Samalla Pirilä haluaa muistuttaa, että hintataso ei riipu siitä, onko pääomistaja kansainvälinen sijoittaja, kunta tai osuuskunta.
Piileekö siirtohinnoissa piiloveroa ja hautovatko kunnat kultamunia?
Kuntien kroonisen rahapulan takia sähkönsiirron hinnoittelussa on nähty myös piiloverotuksen ja voiton maksimoinnin piirteitä.
Tätä pohdittiin viimeksi muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa, jossa oli havaittu siirtoyhtiön liikevoiton parantuneen kymmeniä prosentteja.
– Ennen käytiin paljonkin keskustelua siitä, sisältyykö sähkölaskuun piiloverotusta, jotta voitaisin pitää veroäyriä alempana. Nytkin keskustelua voidaan toki käydä, koska omistaja saa tehdä rahallaan mitä haluaa, mutta enää ei voida verkkoyhtiöstä ottaa yhtään enempää kuin mihin Energiavirasto antaa luvan, johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuudesta sanoo.
Toisaalta jotkut kunnat ovat myös hoksanneet istuvansa kultamunan päällä, kun kansainvälisten sijoitusyhtiöiden kiinnostus vakaata tuottoa kohtaan on lisääntynyt.
Outokummun Energian kaupassa ulkomainen sijoitusyhtiö maksoi energiayhtiön määräenemmistöstä Pohjois-Karjalassa sijaitsevalle pikkukaupungille yli 60 miljoonaa euroa.
Kajaani ja Sotkamo möivät energiayhtiöstään pienen palan kahdelle ulkomaiselle sijoitusyhtiölle viime vuonna. Vaikka energiayhtiössä pääomistus ja valta jäi yhä kunnille, Kajaani sai 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa ylimääräistä taloutensa tukemiseen.
Suurimmat siirtoyhtiöt ovat Caruna ja Elenia
Suomen suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ovat Caruna Networksin Caruna Oy ja Caruna Espoo, Elenia-konsernin Elenia Verkko ja Helen Oy:n Helen Sähköverkot.
Näiden kolmen markkinaosuus sähkön jakelussa on yli 40 prosenttia. Carunan, Elenian ja tuoreimpana Outokummun Energian pääomistajat ovat ulkomaisia sijoittajia. Muutoin omistus on pääosin kuntien ja osuuskuntien käsissä.
Carunalla on noin 700 000 asiakasta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa.
Caruna Oy ja Caruna Espoo kuuluvat Caruna Networksiin, jonka pääomistajia ovat alunperin australialaistaustainen First Sentier Investors 40 prosentilla ja kanadalaistaustainen OMERS Infrastructure 40 prosentilla. Suomalaiset eläkevakuutustoimijat Keva ja Elo omistavat loput 20 prosenttia.
Elenialla on 430 000 asiakasta Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Elenian pääomistajat ovat myös kansainvälisiä sijoittajia, eli saksalaistaustainen Allianz Capital Partners (ACP) Allianz Groupin puolesta 45 prosentilla ja australialaistaustainen Macquarie Super Core Infrastructure Fund 45 prosentilla. Loppu 10 prosenttia on Valtion eläkerahastolla.
Helsingin kaupungin omistama Helen Sähköverkko jakelee sähköä pääkaupunkiseudulla noin 400 000 asiakkaalleen.
Katso tästä kuka sähkön siirtoyhtiösi omistaa:
Korjattu 12.47 Tunturiverkko Oy:n omistajiksi kunnan sijasta kunta ja osuuskunta (pääomistaja on Inarin kunta ja vähemmistöomistaja Utsjoen sähköosuuskunta)
Korjattu 16.06 Kuoreveden Sähkön omistavat kunnan sijasta paikalliset asiakkaat eli pääomistaja on yksityinen ja kunta.
Lue lisää:
Verkkoyhtiö Elenia ei nosta sähkön siirtohintaa lähitulevaisuudessa