Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump aikoo viimeisinä virkaviikkoinaan vähentää roimasti maan joukkoja Afganistanissa seuraajansa kantaa kysymättä.
Trump on ilmoittanut, että Yhdysvaltain joukot Afganistanissa liki puolitetaan 2 500:aan ennen kuin hänen virkakautensa päättyy tammikuussa.
Trump on pitkään halunnut lopettaa lähes 20 vuotta jatkuneen Yhdysvaltain sekaantumisen Afganistanin sotaan. Maasta lähteminen ei kuitenkaan ole ollut hänellekään aivan helppo asia.
1. Milloin ja miksi Afganistan-operaatio alkoi?
Yhdysvallat on ollut osallisena Afganistanin konfliktissa jo kolmen presidentin aikana. Alkusysäyksen antoi terrori-iskujen sarja, jonka ääri-islamilainen al-Qaida teki Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivänä 2001 republikaanisen presidentin George W. Bushin valtakaudella.
Yhdysvaltain historian pahimmissa terrori-iskuissa kuoli lähes 3 000 ihmistä.
Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Afganistaniin 7. lokakuuta. Tavoitteena oli syrjäyttää Afganistanin johdosta tiukan ääri-islamilainen Taliban-liike, joka antoi turvapaikan Osama bin Ladenin johtamalle al-Qaidalle.
Operaatio alkoi rajuilla ilmapommituksilla, ja niitä seurasi maahyökkäys. Talibanin luopui vallasta runsas kuukausi operaation alkamisen jälkeen. Afganistanin johtoon nousi Hamid Karzai, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli maan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti.
Bin Laden joukkoineen pääsi sen sijaan pakoon naapurimaahan Pakistaniin. Talibanin ja al-Qaidan taistelijat järjestäytyivät uudelleen vuoristoisella raja-alueella, ja alkoi sitkeä sisällissota Afganistan uutta hallintoa sekä kansainvälisiä joukkoja vastaan.
Sodassa on tähän mennessä kuollut yli 3 500 ulkomaista sotilasta ja yli 100 000 afganistanilaista.
2. Paljonko Yhdysvalloilla on ollut joukkoja Afganistanissa?
Joulukuussa 2001 YK:n turvallisuusneuvosto päätti aloittaa Afganistanissa Isaf-kriisinhallintaoperaation, johon myös Suomi osallistui.
Aluksi Isafin johto kiersi eri maiden välillä, mutta vuonna 2003 se siirtyi sotilasliitto Natolle. Rinnalla jatkui Yhdysvaltain oma operaatio.
Afganistanissa oli noin 10 000 ulkomaista sotilasta, mutta vähitellen määrä kasvoi. Enimmillään kansainvälisissä joukoissa oli vuonna 2011 noin 130 000 sotilasta 51 eri maasta. Yhdysvaltalaisia oli enimmillään noin 100 000 vuonna 2009.
2010-luvulle tultaessa ulkomaat alkoivat kuitenkin panostaa entistä enemmän siihen, että Afganistanin hallituksen joukot voisivat ottaa vastuun turvallisuudesta. Elokuussa 2010 Hollanti veti ensimmäisenä maana taistelujoukkonsa Afganistanista ja muita seurasi perässä.
Kesällä 2011 myös Yhdysvallat alkoi vähentää joukkojaan. Presidentti Obama ilmoitti, että Yhdysvallat lopettaa taisteluoperaatiot Afganistanissa vuoden 2014 loppuun mennessä.
Painopiste siirtyi Afganistanin omien joukkojen kouluttamiseen. Vastuuta turvallisuudesta alettiin vähitellen siirtää niille. 28. joulukuuta 2014 Yhdysvallat ja Nato lopettivat virallisesti taistelutehtävät Afganistanissa.
Yhdysvallat korvasi taisteluoperaation uudella OFS-operaatiolla, joka kouluttaa Afgaistanin joukkoja ja taistelee terrorismia vastaan. Nato perusti tukeen ja koulutukseen keskittyvän RSM-operaation.
Samaan aikaan Taliban jatkoi sotaansa Afganistanin hallitusta vastaan suuressa osassa maata.
Kun Obaman presidenttiys päättyi ja Trumpin alkoi, Yhdysvalloilla oli Afganistanissa runsaat 8 000 sotilasta.
3. Mitä Trump on jo tehnyt?
Trump oli aiemmin luvannut lopettaa Yhdysvaltain "loputtomat sodat" Afganistanissa. Hän ei kuitenkaan heti alkanut vetää joukkoja Afganistanista, vaan päin vastoin niitä lisättiin.
Turvallisuustilanne Afganistanissa oli heikentynyt, ja hallituksen joukkojen pelättiin jäävän alakynteen Talibania vastaan.
Elokuussa 2017 Trump ilmoitti muutoksesta strategiaan. Yhdysvallat luopuisi Afganistanin valtion kehittämisestä ja keskittyisi terrorismin uhkaan, muun muassa The Washington Post -lehti kertoo.
Joukkojen määrää lisättiin aluksi usealla tuhannella. Samalla Trump panosti sopimuksen saamiseen Talibanin kanssa.
Tämän vuoden helmikuussa rauhansopimus syntyikin Yhdysvaltain ja Talibanin välillä. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat alkoi vetää joukkoja Afganistanista, ja niiden on määrä poistua toukokuuhun 2021 mennessä.
Taliban lupasi aloittaa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa. Ne alkoivat syyskuussa, mutta Yhdysvaltain hallituksen raportin mukaan iskut ovat lisääntyneet Afganistanissa 50 prosenttia sen jälkeen, brittilehti The Guardian sanoo.
Nyt Yhdysvalloilla on Afganistanissa oli noin 4 500 sotilasta, ja Trump aikoo siis kutistaa määrän liki puoleen jouluun mennessä. Nato-joukkoja Afganistanissa on alle 12 000.
4. Mitä Biden haluaa?
Tulevan presidentin Joe Bidenin tavoitteet Afganistanin-joukkojen suhteen eivät välttämättä poikkea valtavasti Trumpin tavoitteista, arvioi yhdysvaltalainen sotilaslehti Stars and Stripes.
Se odottaa Bidenin pitävän pääsääntöisesti kiinni Trumpin hallinnon Talibanin kanssa solmimasta sopimuksesta. Erona on se, että Biden todennäköisesti etenisi hillitymmin, ja hän harkitsee pienen terrorisminvastaisen joukon jättämistä Afganistaniin.
– Tuen joukkojen vähentämistä. Ongelma on kuitenkin, että meidän täytyy edelleen olla huolissamme terrorismista ja (Isisistä), Biden sanoi Star and Stripesille syyskuussa.
5. Miten republikaanit ja demokraatit kommentoivat?
Trumpin ilmoitus joukkojen nopeasta vetämisestä on nostattanut vastalauseita häntä usein hyvin uskollisesti tukevien republikaanien keskuudessa.
Senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell arvioi maanantaina senaatissa, että vain pieni vähemmistö kongressista tukisi nopeaa vetäytymistä.
– Se vahingoittaisi liittolaisiamme ja ilahduttaisi ihmisiä, jotka haluavat vahingoittaa meitä, senaatin enemmistöjohtaja sanoi The Hill -lehden mukaan.
Myös useat muut republikaanit ilmaisivat pelkonsa siitä, että joukkojen määrän vähentäminen auttaa Talibania horjuttamaan Afganistanin hallitusta. Muun muassa senaatin tiedustelukomiteaa johtava Marco Rubio varoitti, että Afganistanin hallituksen kaatuminen vaikeuttaisi Yhdysvaltain taistelua terrorismia vastaan alueella, Politico-lehti kertoo.
Kongressin edustajainhuoneen demokraattinen puheenjohtaja Nancy Pelosi on huolissaan siitä, että vetäytyminen tehdään koordinoimatta Naton kanssa. Hänen mukaansa se myös uhkaa tehdä Afganistanista jälleen alustan terrorismille.
Oikeana Trumpin päätöstä puolestaan pitää muun muassa edustajainhuoneen asevoimavaliokuntaa johtava demokraattiedustaja Adam Smith, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.
Naton pääsihteri Jens Stoltenberg varoitti, että vetäytyminen liian nopeasti ja muiden kanssa koordinoimatta voi tulla hyvin kalliiksi.
Hänen mukaansa Afganistanista uhkaa jälleen tulla paikka, josta kansainväliset terroristit suunnittelevat ja organisoivat iskuja. Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis puolestaan voisi rakentaa Afganistaniin niin sanotun kalifaatin, jollaisen se menetti Syyriassa ja Irakissa, Stoltenberg sanoo uutistoimisto AP:n mukaan.
6. Miten käy Suomen joukoille?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa Ylelle, ettei Trumpin päätös joukkojen vetämisestä tule sinänsä yllätyksenä. Siitä on puhunut Trumpin lisäksi hänen edeltäjänsä Obamakin.
– Epämukavaa Yhdysvaltain asevoimille mutta myös liittolaisille on, että asia tulee ilmoitusluontoisesti sen sijaan, että se olisi osa laajempaa strategiaa, jossa ovat mukana liittolaiset ja kumppanit kuten Suomi sekä Afganistanin hallinto, Salonius-Pasternak sanoo.
Suomella on Pohjois-Afganistanissa noin 60 sotilasta. Tutkijan mukaan heitä ei tarvitse vetää yhtäkkiä pois niin kauan kuin turvallisuuslogistiikka ja tiedustelu pelaavat. Yhdysvallat on luvannut Afganistaniin jäävien sotilaidensa jatkavan liittolaisten ja kumppanien joukkojen tukemista.
Jos Yhdysvallat kuitenkin päättää vetää kaikki joukkonsa, Suomen on vedettävä ensin omansa, Salonius-Pasternak sanoo.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvostelee vetäytymispäätöstä ja katsoo, että vielä ei ole aika lähteä Afganistanista. Hänkin moittii sitä, ettei vetäytymistä päätetty koordinoidusti, liittolaisten kanssa.
Juttua korjattu 18.11. klo 19.42: Korjattu sodassa kuolleiden afganistanilaisten lukumäärää. Aiemmin jutussa luki, että kuolleita olisi kymmeniä tuhansia.