19-vuotias Roni Orpana istuu ratin taakse Mäkisen liikennekoulun parkkipaikalla Lappeenrannan keskustassa.
Orpanalla on alkamassa kuudes ajotunti ja hän on luottavainen. Ajaminen on mukavaa.
— Haastavinta oli ehkä kytkimen käyttö ja muut perusasiat alussa, mutta nyt ne alkavat onnistua. Myös muu liikenne jännitti vähän, mutta sekään ei enää, Orpana kertoo.
Ennen autokoulua Orpana ei ollut kokeillut autolla ajamista missään. Hän uskoo silti, että minimimäärä ajotunteja riittää ennen ajotutkintoa.
Lue lisää: Menisikö autokoulu enää läpi? Moni liikennesääntö muuttui kesäkuun alussa - testaa, osaatko ne
Henkilöauton ajokorttia varten pitää saada ajo-opetusta vähintään 10 tuntia. Pakolliset teoriaopinnot kestävät neljä tuntia. Lisäksi oppilas suorittaa riskikoulutuksen, johon kuuluu neljä tuntia teoriaa ja toiset neljä ajoa. Riskientunnistuskoulutus korvaa aiemmin kakkosvaiheena tunnetun osion, jossa kuljettaja harjoittelee esimerkiksi pimeällä ja liukkaalla ajamisen. Ajot suoritetaan usein simulaattorissa.
Ennen uudistusta ajotunteja suoritettiin 19, teoriaopintoja 18. Lisäksi autokouluun kuului syventävä toinen vaihe. Uudistuksen tavoitteena oli pudottaa ajokortin hintaa ja keventää sääntelyä.
Uusi ajokorttilaki on ollut voimassa nyt reilut kaksi vuotta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luotsaama uudistus muutti kuljettajantutkinnon rakennetta kesällä 2018.
Sopivasti tunteja juuri sinulle
Lainmukainen minimimäärä opetustunteja riittää harvoin opastamaan uudet kuljettajat turvallisesti liikenteeseen ja läpi inssiajosta.
— Olen sitä mieltä, että pakollisen ajo-opetusmäärän ei pitäisi olla mitattavissa tunneissa. Silloin häviäisi se sosiaalinen paine, että pitäisi olla valmis 10 tunnissa, sanoo lappeenrantalaisen Mäkisen liikennekoulun yrittäjä ja ajo-opettaja Maarit Mäkinen.
Mäkinen muistuttaa, ettei kukaan velvoita oppilasta menemään ajokokeeseen minimiopetusmäärällä, ja harvan kannattaakaan. Moni nuori saa Mäkisen mukaan silti paljon paineita osakseen esimerkiksi vanhemmilta. Näin ei kuitenkaan saisi olla.
— Ei pitäisi ajatella, että “ai sinun pitää ajaa lisätunteja” vaan mikä on itselle se oikea tarve. Sitä pitäisi mietti, eikä niin, että on pakko oppia tietyssä ajassa ja paine tulee kotoa tai kavereilta, Mäkinen sanoo.
Osalle minimimäärä ajotunteja kuitenkin riittää. Jotkut oppivat nopeasti tai heillä on aiempaa kokemusta.
— Osa on ajanut peltoautoilla ja heillä on aikaisempaa liikennekokemusta esimerkiksi mopoautolla. Ajotavan hallinta on ihan ok ja heille se toimii tosi hyvin, Mäkinen kertoo.
Mäkisen liikennekoulu oli mukana 2017 Traficomin ja liikenne- ja viestintäministeriön pilotissa, jossa tuntien lukumäärää ei ollut määritetty. Oppilas pystyi suorittamaan teoriaopinnot verkko-oppimisympäristössä ja ajosimulaattoreissa. Lisäksi oppilas maksoi tarvitsemistaan ajotunneista.
— Pakollista ajamista oli vain kolme tuntia, joissa oli mukana liukas- ja pimeänajo. Toiselle riitti viisi tuntia, toiselle 30 tuntia, Mäkinen kertoo.
Ykkösellä inssin läpi?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista käy ilmi, että autokoulussa ajo-opetuksen saaneiden ensikertalaisten hyväksymisprosentti on laskenut vuosi vuodelta.
Viime vuonna 58 prosenttia läpäisi ajokokeen ensiyrittämällä. Vuonna 2011 luku oli 72 prosenttia. Kyse on siis pidemmän aikavälin muutoksesta.
Taulukkoa ladataan
Ajokokeen suorittaneista suurin osa ajaa enemmän kuin laki vaatii. “Kotiopetuksessa” olevat opetuslupaoppilaat ajavat keskimäärin jopa kolme kertaa minimimäärää enemmän. Se näkyy myös tuloksissa, sillä ensikertalaisten opetuslupaoppilaiden läpäisyprosentti on noussut 2010-luvun alusta reilusti. Vielä 2011 inssin läpäisi ensimmäisellä kerralla 36 prosenttia opetuslupaoppilaista. Viime vuosina läpäisyprosentti on ollut tasaisempi, mutta pysynyt korkeampana, kuin autokouluoppilailla.
— Opetuslupaoppilaiden parempi menestys perustuu ajokokemuksen määrään niin opetustunneissa kuin opetuksen ajoittumiseen pidemmälle aikavälille. Opetuslupaoppilaat ilmoittavat tutkintoon tullessa keskimääräiseksi ajotuntimääräksi 34 tuntia, kun autokouluoppilailla määrä on 12,5 tuntia, Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo kertoo.
Ajokokeen tarkoitus on selvittää, onko ajokorttia suorittavalla valmiudet toimia itsenäisenä kuljettajana turvallisesti liikenteessä. Myös Uusitalo painottaa yksilöllisten opintopolkujen tärkeyttä.
— Pakolliset tuntimäärät ovat vain suuntaa-antavia. Ajamisen opettelu on yksilöllistä ja jokaisen tulisi hankkia se opetus, jonka itse kokee tarvitsevansa kuljettajana toimimiseen turvallisesti. Minimiajattelu saattaa lisätä ajokoejännitystä ja aiheuttaa paineita ajokokeen läpäisyyn luomalla vääriä odotuksia, Uusitalo sanoo.
Laskiko hinta?
Yksi lakimuutoksen tavoitteista oli laskea ajokortin kokonaishintaa.
— Autokoulun asiakkaan näkökulmasta hinta ei pudonnut. Se, minne rahaa suunnataan, muuttui. Autokoulujen pakolliset opetusmäärät vähenivät, jolloin ajokortin hinta halpeni, mutta rahaa menee siihen, että teoria- ja ajokokeita uusitaan useitakin kertoja, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi sanoo.
Traficom pitää tilastoa ensimmäisellä kerralla ajotutkinnon läpäisseistä, mutta uusijoiden määriä ei ole suoraan tilastona saatavilla. Kiviniemi sanoo, että liian moni pitää minimiajomäärää uutena normaalina.
— Moni haluaa mennä 10 ajotunnin ja riskienhallinnan jälkeen kokeeseen. Se tuottaa tuloksen, että uudet kuljettajat ovat vielä liian kesken, Kiviniemi sanoo.
Yhtenä uudistuksen ongelmana Kiviniemi pitää myös teoriatuntien vähenemistä. Hän nostaa esiin kokeilun, jossa ajo- ja teoriatunnit toteutuivat 10 + 10 -mallin mukaan. Hyvä teoriapohja tuki myös ajamista liikenteessä.
— Nyt saatetaan istua ajotunnilla autossa ja piirtää risteyksiä, väistämisiä ja ajolinjoja. Ja se on pois liikkeessä olemisesta. Ammattimaisen opetuksen merkitystä pitäisi nostaa esiin uudestaan, Kiviniemi sanoo.
Autokoululiiton puheenjohtaja nostaa esiin myös 17-vuotiaiden kuljettajien poikkeusluvat, jotka ovat helpommin saatavilla. Kiviniemi toivoisi siihen enemmän rajoja ja vastuuta, esimerkiksi niin, että liikennerikkomuksista kuten ylinopeudesta kortti otettaisi pois.
Uudenlaisia oppimistapoja
On kuitenkin myös muutoksia, jotka saavat kehuja. Nuoremmat ikäluokat ovat tottuneet opiskelemaan sähköisissä ympäristöissä, joten ne ovat luonnollisesti myös osa autokoulua.
Mäkisen liikennekoulun yrittäjä Maarit Mäkinen kertoo, että ennen teoriaopetus piti antaa luokassa, mutta nyt sen voi tehdä etäyhteyksillä.
— Oma-aikaista oppimista on vapautettu ja se on positiivista. On fyysiset teoriatunnit, joille voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä. Sitten on verkko-opintoja, joissa ei tarvitse nähdä opettajaa. On erilaista opetusta erilaisille oppijoille ja voidaan ottaa huomioon erityisryhmiä, joille ei sovi luokkahuoneessa opiskelu, Mäkinen sanoo.
Myös simulaattoriajossa nähdään paljon hyviä puolia ja simulaattorit kehittyvät vauhdilla. Simulaattori tarjoaa pimeää ja liukasta kesäaikaan, kaupungin keskustaa pikkukylän asukkaille ja taajamaa isompien kaupunkien kuljettajille.
— Simulaattori on oivallinen esimerkiksi pimeän ajossa. Pääkaupunkiseudulla pitää lähteä tosi kauaksi, että saadaan oikeasti pimeää. Simulaattoriopetus on oikein hyvä tuki, mutta se ei saa korvata ajoa kokonaan, Suomen autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi sanoo.