Tiedemaailmaa syyskuussa vavisuttanut kansainvälinen tutkijaryhmä vetää nyt takaisin aiempaa arvioitaan.
Yhdysvaltalaisen Science-tiedejulkaisun mukaan uudelleenanalyysissä on selvinnyt, että fosfiinia on Venuksen kaasukehässä ainakin seitsemän kertaa vähemmän kuin alkuperäisessa arviossa.
Maassa fosfiinia syntyy merkittäviä määriä vain mikrobien toiminnasta tai laboratoriossa. Ainetta voi syntyä spontaanisti myös äärimmäisissä olosuhteissa, kuten Jupiterissa tai Saturnuksessa.
Venukseen ja Marsiin erikoistunut Houstonin Lunar and Planetary Instituten Justin Filiberto kertoi syyskuussa uutistoimisto AP:lle, että fosfiinipitoisuudet voisivat selittyä Venuksen tulivuorilla, mutta silloin planeetan pitäisi olla vulkaanisesti noin 200-kertaa aktiivisempi kuin Maan.
Vaikka arviot löydöksen määrästä ovat huvenneet, alkuperäinen tutkijaryhmä uskoo edelleen, että fosfiinia on kaasukehässä enemmän kuin tulivuorenpurkauksista tai salamoinnista voisi syntyä.
Tulosten heikentyminen ei siis vieläkään poista mahdollisuutta, että kaasukehässä voisi olla yksinkertaista elämää.
Oliko fosfiinia ensinkään?
Tulosten julkistamisen jälkeen ne ovat keränneet myös arvostelua.
Havainnot tehtiin kahdella suurella stereoteleskoopilla, joiden löydökset viittasivat fosfiiniin, mutta eivät täysin varmistaneet sen olemassaoloa.
Teleskoopit mittaavat Venuksen kaasukehän lähettämää säteilyä. Kemikaalit kaasukehässä tulevat säteilyn tielle, jolloin spektrissä näkyvistä absorptioviivoista voidaan päätellä, mitä säteilyn tiellä on.
Fosfiinia löytänyt tutkijaryhmä käytti vuonna 2019 poikkeuksellisen kohinaista ALMA-teleskooppia Chilessä. Teleskoopin kalibrointivirheistä johtunutta kohinaa on nyt pystytty korjaamaan ja uudelleenanalysointi on muuttanut tuloksia.
Sciencen mukaan Pariisin Observatorion Therese Encrenaz tutkimusryhmineen ei havainnut samoja merkkejä fosfiinista tutkiessaan planeettaa Nasan infrapunateleskoopilla vuonna 2015.
Encrenazin mukaan fosfiinin olisi pitänyt näyttäytyä tutkimusjakson aikana, jos sitä olisi ollut kaasukehässä merkittäviä määriä.
Fosfiini ei välttämättä ole myöskään ainoa tapa selittää teleskooppien absorptioviivoja.
Nasan Goddard Space Flight Centerin astronomi Geronimo Villanueva uskoo kritiikissään, että ALMAn lisäksi käytetyn JCMT-teleskoopin havaintoja voisi selittää myös rikkioksidi, josta Venuksen pilvet pääasiallisesti koostuvat.
Asiasta tuskin saadaan selvyyttä ennen kuin planeettaa päästään tutkimaan lähempää. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on kertonut harkitsevansa avaruuslentoa planeetalle.
Lue myös: