Entistä useampi suomalainen hyppää oman auton sijaan yhteiskäyttöautoon lähtiessään lomareissulle, työmatkalle tai ruokaostoksille. Varsinkin suurissa kaupungeissa yhteiskäyttöautojen suosio on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana.
Ilmiö näkyy myös jyväskyläläisen Petteri Veijosen lompakossa.
Hän on tienannut parhaimmillaan useita satasia kuukaudessa vuokraamalla omaa autoaan lähiseudulla asuvien käyttöön.
– Ensin pidin vuoden päivät omaa autoa, ja elokuussa hommasin ihan tähän käyttöön erikseen auton, eli tämä on käytännössä sijoitusauto. Se on enemmän ajossa kuin parkissa, Veijonen kertoo.
Hän vuokraa autoaan vertaisvuokrauspalvelun kautta, josta kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt voi varata auton käyttöönsä.
– Suurin osa on ollut ihan paikallisia ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa, tai joiden autot on sillä hetkellä jossain korjaamolla. Mutta on sillä käyty Lapissakin.
"Kysyntä räjähti käsiin"
Vuokra-autoja tarjoavat yritykset ovat kuluneen vuoden aikana raportoineet kysynnän valtavasta kasvusta.
Vertaisvuokrausyritys Blox carissa käyttäjämäärä suorastaan räjähti käsiin kesällä.
– Autojen kysyntä on isompaa, kuin niitä on palvelussamme tarjolla. Parhaalla viikolla kasvu on ollut 172 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, toteaa markkinointivastaava Konsta Lehikoinen Blox carista.
Yhtäkkistä kasvua selittää osin koronavirus. Esimerkiksi 24 Rent kertoi maaliskuussa, että yritykset ovat ryhtyneet hamstraamaan vuokra-autoja käyttöönsä turvatakseen toimintansa ja työntekijöidensä matkanteon.
Suurissa kaupungeissa kehitys on kuitenkin ollut jo pitkään samansuuntainen. Tiiviisti asutuilla alueilla autopaikkoja on niukasti, ja niiden kustannukset voivat nousta kuukausitasolla korkeiksi. Se saa miettimään autosta luopumista.
Eniten vuokra-autopalveluita käytetään pääkaupunkiseudulla, jossa Blox carin Lehikoisen mukaan yhteiskäyttöautoilu myös toimii parhaiten.
– Pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti paras alue Suomessa käyttää yhteiskäyttöautoja, koska oman auton käyttötarve on niin pieni loistavien julkisten liikenneyhteyksien takia.
Autojen käyttäjiä on laidasta laitaan, mutta suuri osa on Lehikoisen mukaan nuoria, joilla ei ole omaa autoa, tai esimerkiksi perheitä, joilla on silloin tällöin tarvetta kakkosautolle.
Kaupungin virka-autot vuokrattavissa
Myös taloyhtiöt ovat ryhtyneet viime vuosina hankkimaan aktiivisemmin autoja asukkaiden yhteiskäyttöön.
Jyväskylän Kankaalla on ollut kahden vuoden ajan käytetty kahta kaasuautoa asuinalueen yhteiskäytössä. Autot ovat kaikkien jyväskyläläisten varattavissa ja käytettävissä.
– Niiden käyttömäärä on parhaimmillaan 300 tuntia kuukaudessa, ja se on kasvanut koko ajan. Ihan hirveästi sitä määrää ei pysty enää kasvattamaan, sanoo Jyväskylän kaupungin verkostopäällikkö Tanja Oksa.
Viime elokuussa Jyväskylän kaupunki avasi myös kolmen virka-autonsa ovet kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön ilta- ja viikonloppuaikaan.
Autojen käytöstä tehdyn kyselytutkimuksen perusteella yhteiskäyttöautot eivät vähentäneet julkisen liikenteen käyttöä.
Ympäristön näkökulmasta se on hyvä uutinen. Yhteiskäyttöautoilu on yksi esimerkki jakamistaloudesta, johon Suomen tavoitteet tulevaisuuden hiilineutraalista yhteiskunnasta osin nojaavat.
Ympäristöministeriön kiertotalousohjelman tavoitteena on, että vuonna 2035 jakamistalous arkipäivää.
Myös omaa autoaan vuokraavalle Petteri Veijoselle ympäristönäkökulma on tärkeä syy yhteiskäyttöautoilun edistämiselle.
– Kyllä minä allekirjoitan sen. Siksi tätä pitäisi mielestäni saada näkyvämmin esiin.