TURKU Portsan puutaloalueella Turussa sataa rankasti vettä. On torstai-ilta, ja klapiauton saapumisaika on lähellä. Onneksi sade taukoaa.
Pari asiakasta saapuu välittömästi paikalle, kun klapiauto-yrittäjä Marko Manninen saa klapit esille autonsa peräkärrystä.
Mervi Takaeilola pyrähtää paikalle suoraan jumpasta. Yrittäjä tiesi jo odottaa häntä.
– Kellarikerroksessani ei saa säilyttää isoja määriä puita paloturvallisuussyistä. Tästä saan pienen määrän, jota voin luvan kanssa säilyttää. Nämä kerkiän aina polttelemaan tässä parin viikon aikana, kertoo Takaeilola.
Hänen mielestään puutaloon kuuluu puulämmitteisyys. Se tuo mukavaa tunnelmaa.
– Siellä säilyy hyvä tuoksu ja se antaa lämpöä, ja lämpö menee yläkertaan. Se on tosi mukavaa ja miellyttävää.
Klapiauto-yrittäjä Marko Manninen kertoo, että parhaimmillaan asiakkaita on noin kymmenen. Pysäkkejä on syksyllä neljä. Hänen klapiautonsa on tuonut puita keväästä asti Portsaan kesätaukoa lukuunottamatta. Puita on tarkoitus tuoda ainakin vuoden loppuun asti.
Taustalla Kuivaa asiaa -hanke
Polttopuiden hankintaan ja puiden oikeaan polttamiseen kannustetaan voimakkaasti. Portsan Klapiauton lisäksi syksyllä Varsinais-Suomessa on aloittanut puurinki, jossa yrittäjä vie klapeja tilauksesta kotioville. Myös muut asiakkaat kuin portsalaiset voivat saada pieniä määriä puita.
Ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto Turun kaupungilta kertoo, että kyse on Kuivaa asiaa -hankkeesta, joka kannustaa oikeaan puiden polttamiseen. Turun kaupungin lisäksi siinä ovat mukana Työtehoseura sekä Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut.
– Klapiautojen lisäksi pidämme työpajoja, joissa opastetaan puiden oikeaa polttamista, jotta samalla vähennetään päästöjä. On tärkeää, että puu on kuivaa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, kertoo Sainisto.
Puuringin asiakas on tyytyväinen
Turkulaisen Soile Salosen luona on käynyt puuringin yrittäjä Arttu Anttila jo kaksi kertaa. Yksin asuvalla Salosella on vain polkupyörä, ja markettien puukassien isoja halkoja hän ei saa kirveellä pieniksi. Hän esittelee kaunista, pientä puuhellaa, jonka uunissa voi hauduttaa vaikka puuroa.
– Kun mieheni eli, hän pilkkoi puut. Tilasin puuringiltä kymmenen säkkiä, ja he kantavat ne sisään asti. Koko keittiö pysyy kuumana, kun laitan tulen tähän puuhellaan. Puulämmitteistä saunaa en käytä joka viikko, Salonen kertoo.
Salosen puut laitetaan autotalliin, josta hän saa ne kätevästi.
Palotarkastaja kannustaa hankkimaan puuhelloja
Palotarkastaja Jaripetri Kinnunen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että vuosittain omakotiasukkaille lähtee noin 10 000 palotarkastusilmoitusta. Ainakin sen verran puulämmitteisiä taloja siis on.
Ilmoituksen tekevät nykyään talonomistajat itse, aiemmin palotarkastajat kävivät paikan päällä tarkastamassa tulisijat.
– Puuhella on katoava luonnonvara, mutta niitä saisi olla enemmän. Maaseudulla niitä on yhä. Usein talonrakentajilla loppuu tila keittiössä ja päädytään valitsemaan muu liesi kuin puulämmitteinen.
Sytytys päältä ja kosteat muurit kuiviksi ennen käyttöä
Klapiauto-yrittäjä Marko Manninen on jakanut kierroksillaan lehtisiä, joissa opetetaan oikeaa tulisijojen käyttöä.
– Sytytä puut päältä, jotta ne syttyvät nopeasti. Puhdas palaminen saadaan aikaan, kun sytyttää pienellä määrällä ja lisää sitten puuta. Jos puut ovat ulkovarastossa, puut kannattaa tuoda sisään pari vuorokautta ennen sytytystä, että puista lähtee viimeisinkin kosteus pois ennen polttoa, Manninen neuvoo.
Palotarkastaja Jaripetri Kinnusen mukaan tulisijoja osataan käyttää melko hyvin.
– Kyllä nuoretkin osaavat olla varovaisia tulisijojen kanssa, mutta iäkkäämmät luonnollisesti ovat tottuneet puulämmitykseen jo pitkään, eli heiltä se sujuu nuoria paremmin.
Ongelmia on esimerkiksi näin syksyllä, kun tulisija on ollut pitkään käyttämättä. Silloin kostuneet tiilet saattavat ajaa savun sisään.
– Pellit kannattaa avata päivää ennen lämmityksen aloittamista, jotta pesä ja muuri kuivuvat. Jos tulisija ei ala vetää, nuohousluukussa voi polttaa paperia, jotta ilmalukko aukeaa, Kinnunen sanoo.
Tulisijoja voi myös lämmittää liikaa. Jotkut takat antavat lämpöä vasta viiveellä. Tästä tietämätön voi polttaa liian monta pesällistä puuta.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella maanantaihin 23.11. kello 23.00 asti.