Elastinen muistaa edelleen kiittää Helsingissä toimivan Harjun nuorisotalon tarjoamia mahdollisuuksia, kun hän oli teini.
Esimerkiksi Fintelligensin alkusysäys saatiin nuorisotalon rasisminvastaisesta musikaalista, johon Elastinen teki musiikkia yhdessä Henrik Rosenbergin eli Iso H:n kanssa.
Elastisen mukaan nuorisotalot olivat aikoinaan hiphop-kulttuurista kiinnostuneen nuorison kokoontumispaikkoja, ja suomiräp muhi näissä paikoissa.
– Nuorisotyönohjaaja otti meidät ikään kuin kaupungilta kuljeksimasta sinne ja kysyi, että mitä te haluatte tehdä. Ja sitten me päästiin totetuttamaan sitä omaa luovuuttamme ja purkamaan kaikki fiilikset musan, tanssin ja näyttelemisen keinoin, Elastinen muistelee.
Viime aikoina on uutisoitu pääkaupungin nuoriso-ongelmista. Elastisen mielestä paras keino mahdollisten ongelmien ehkäisyyn on juuri tällainen työ.
– Mun mielestä lääkkeet löytyisi just näistä mahdollisuuksista, mitä nuorillle voitaisiin antaa. Että olisi tekemistä ja mahdollisuuksia. Että porukalla olisi sellainen fiilis, että jotain voi saavuttaa, johonkin voi pyrkiä eteenpäin.
Nuorison häiriökäyttäytymisen taustalla Elastisen mielestä on yleensä juuri turhautuneisuus, syrjäytyneisyys ja mahdollisuuksien puute ja niistä tuleva ahdistus.
Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut artisti kertoi myös olevansa iloinen suomalaisen hiphop- ja räpkulttuurin kasvusta ja monipuolistumisesta.
– Meillä on mahtava joukko ulkomaalaistaustaisia, Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia ja myös maahanmuuttajia, jotka räppää ja tekee hiphoppia. Valtavan erilainen ja monipuolinen joukko. Se tietysti avaa mahiksia myös muille. Ja lisää fiilistä, että asiat menevät eteenpäin. Se tuo suomalaiseen hiphoppiin tosi siistiä monipuolisuutta.
Katso koko lähetys tästä: