Länsi-Pohjan keskussairaalan perjantaina saamaa jatkolupaa synnytystoiminnalle ei heti päästy juhlistamaan kakkukahveilla.
– Tieto tuli niin myöhään iltapäivällä, ettei kakkua olisi saanut muutoin kuin alkamalla itse leipomaan. Sen vuoksi päädyttiin pizzoihin, kertoo synnytysten ja naistentautien osaston ylilääkäri Pia Vittaniemi.
Kahden ja puolen vuoden mittainen jatkoaika synnytystoiminnalle on osastolla niin suuri asia, että ilman kakkukahveja ei henkilökunta jää.
– Kakkukahvit nautitaan alkuviikosta, sanoo Vittaniemi.
Viikonloppuna henkilökunta juhlii toiminnan jatkolupaa työn merkeissä. Lauantaina aamupäivällä osastolta ei löytynyt haastateltavaksi yhtään kätilöä kertomaan omista tuntemuksistaan. Kuin jatkoluvan tarpeellisuutta korostaen kaikki vuorossa olevat kätilöt olivat synnytyssaleissa auttamassa odottavia äitejä. Toki lauantaiaamupäivä oli osastolla poikkeuksellisen kiireinen.
Lue myös:
"Tosi, tosi hyvä uutinen"
Toista lastaan odottava kemiläinen Sini Hölttä otti helpottuneena vastaan perjantaisen tiedon synnytysten jatkumisesta Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
– Tämä oli tosi, tosi hyvä uutinen. Nyt voin rauhoittua odottamaan, eikä tarvitse miettiä joutuuko lähtemään Ouluun tai Rovaniemelle hyvissä ajoin etukäteen, hän sanoo.
Höltän laskettu aika on maaliskuussa.
Kun synnytysosasto löytyy läheltä, voi sairaalaan lähtöä odottaa rauhassa kotona. Myös synnytyksen jälkeiset perheen vierailut laitoksella onnistuvat helpommin.
– Varmaan jossain Oulussa olisi tullut orpo olo. Ei mies voisi pojan kanssa siellä joka päivä vierailla, miettii kolmevuotiaan Mikon äiti Sini Hölttä.
Lue myös:
Jatkolupa heijastuu koko keskussairaalaan
Ylilääkäri Pia Vittaniemi muistuttaa, että perjantaina saatu jatkolupa ei koske pelkästään synnytystoimintaa, vaan se heijastuu laajemminkin keskussairaalaan. Jatkolupa on tärkeä muillekin alueen naisille.
– Meillä on edelleen ympärivuorokautinen gynekologin päivystys, mikä on tärkeää keskenmenon sattuessa.
Myös ympärivuorokautinen leikkaussalipäivystys jatkuu synnytysten ansioista, sillä valmius on olemassa erityisesti hätäsektioiden vuoksi. Esimerkiksi onnettomuustilanteissa loukkaantuneiden tuominen sairaalaan vie sen verran aikaa, että valmius hoituisi leikkaussalihenkilökunnan päivystäessä kotona.
– Jatkuva leikkaussalivalmius lisää myös muiden potilaiden turvallisuutta, Vittaniemi muistuttaa.
Pohjoisessa kolme sairaalaa poikkeuslupien varassa
Vittaniemi olisi valmis luopumaan synnytystoiminnalle asetetusta tuhannen vuosittaisen synnytyksen rajasta ja poikkeuslupamenettelystä. Pohjoisimman erityisvastuualueen eli OYSin erva-alueen viidestä keskussairaalasta vain kahdessa synnytyksiä on vaadittu määrä.
Raja ylittyy ainoastaan Oulussa ja Kokkolassa. Kemin lisäksi alle vaaditun määrän jäädään myös Rovaniemellä ja Kajaanissa.
– Minun mielestäni synnytystoimintaa pitäisi jatkaa kaikissa nykyisissä keskussairaaloissa, sanoo Vittaniemi.
Hän myöntää, että jossain vaiheessa synnytyksiä voi sairaalassa olla niin vähän, että toiminta ei ole enää järkevää.
– Mutta vielä ei olla siinä tilanteessa.