Lapin poliisilaitoksella on ollut vaikeuksia avoimien virkojen täyttämisessä Rovaniemen pohjoispuolisessa Lapissa. Poliisipäällikkö Esa Heikkisen mukaan myös ensi vuodeksi Lappiin luvatun kymmenen lisäpoliisin löytäminen voi olla vaikeaa.
– Pienemmille asemille ei ole oikein hakijoita, sanoo Heikkinen.
Poliisin suunnitelma on nyt palkata Muonioon, Sallaan ja Pelloon kuhunkin kaksi poliisia lisää. Inarissa vahvuutta kasvatettaisiin neljällä poliisilla.
– Yritetään vahvistaa niin kutsuttua ulkokehää. Jos tulee rekrytointivaikeuksia, koetetaan jotain muuta, Heikkinen sanoo.
Ensin Lapin poliisilaitoksella käydään läpi oman poliisilaitoksen väen halukkuus lähteä pohjoiseen. Tämä työ on Heikkisen mukaan jo käynnissä.
Uusi määräraha on Heikkisen mukaan lähtökohtaisesti määräaikainen, mutta Lapin osalta on lupailtu mahdollisuutta vakinaistamiseen. Edellinen poliisiresurssien lisäys Lappiin tuli toissa vuonna. Juuri näiden tehtävien täyttäminen on Heikkisen mukaan ollut vaikeaa pitkään.
Koko maassa vallitseva poliisipula näkyy pohjoisessa erityisellä tavalla. Joillakin pohjoisimmilla asemilla töihin saatujen poliisien vaihtuvuus on ollut Heikkisen mukaan varsin suurta.
– Vasta valmistunut poliisimies voi tulla pohjoiselle asemalle, mutta lähtee sitten hiljalleen hakeutumaan tehtäviin Etelä-Suomeen, Heikkinen sanoo.
Koko maassa vallitseva poliisipula näkyy pohjoisessa yhä, vaikka poliisiammattikoulusta on viime vuosina valmistunut aiempaa enemmän poliiseja. Poliisipäällikkö Heikkisen tiedossa on vain yksittäisiä paluumuuttajia. Moni pohjoisesta poliisikouluun lähtenyt ja valmistunut on ehtinyt saada pysyvän viran etelästä.
– Muutamia lappilaisia on pohjoisen asemilla tekemässä harjoittelua, Heikkinen kertoo.
Lisäpartioilla näkyvyyttä
Viidellä lisäpartiolla poliisi voi toimia poliisipäällikkö Heikkisen mukaan aiempaa näkyvämmin syrjäisillä alueilla. Esimerkiksi Muonion ja Inarin lisäpartioiden avulla on tarkoitus antaa työrauhaa Enontekiön ja Utsjoen alueilla liikkuville partioille.
Utsjoelta vakituinen poliisipartio lakkasi syksyllä 2016. Siitä lähtien kuntalaiset ovat kokeneet epävarmuutta ja vajetta turvallisuuden tunteessa, arvioi kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
– Tilastoissa rikollisuutta on Utsjoella vähän. Kun ei ole omaa poliisia, etenkään pienemmistä rikoksista ei niin ilmoiteta. Vielä vähemmän tiedetään, millaisia rikoksia luonnossa tehdään, sanoo kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.
Koronavirusepidemian takia rajavartiolaitos on näkynyt rajan tuntumassa aiempaa enemmän. Monet ovat kokeneet rajavartioiden partioinnin kunnanjohtajan mukaan vähän samalla tavalla kuin poliisin läsnäolon. Tieva-Niittyvuopion mukaan tuleva lisäresurssi on kuitenkin tervetullut.
– Poliisin näkyvyys vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen muun muassa liikenteessä.
Ilmoitusalttiuden ja poliisin näkyvyyden välinen suhde on vaikea tutkia. Poliisipäällikkö Heikkisen mukaan pienillä paikkakunnilla tilannetta arvioidaan kokemuksen perusteella.
– Varmaan pitää paikkansa, että poliisin poistuminen paikkakunnalta voi vähentää ilmoitusalttiutta. Näkyvyyden kasvu taas voi lisätä ilmoitusten määrää, sanoo Heikkinen.
Tutkinta-ajat vaihtelevat pohjoisessa paljon
Pohjoisimmassa Lapissa poliisin kenttäpartiot hoitavat myös suuren osan tutkintatehtävistä. Rikosten tutkinta-ajat vaihtelevat vuosittain voimakkaasti Lapin pienissä kunnissa.
Poliisin tilaston mukaan koko maassa tutkinta-aika on tänä vuonna ollut 142 vuorokautta, kun Lapin harvaan asutulla alueella tutkinnat ovat keskimäärin kestäneet yli 200 vuorokautta. Enontekiöllä, missä partio käy Muonion poliisiasemalta, keskimääräinen tutkinta-aika on venynyt jopa yli 300 vuorokauteen. Utsjoella tutkinta-aika on puolestaan lähellä koko maan tämän vuoden keskiarvoa.
Poliisipäällikkö Heikkisen mukaan syrjäseuduilla rikostilastot ja tutkinta-ajat ailahtelevat, koska rikosmäärät ovat kohtuullisen pieniä.
– Yhdenkin rikossarjan selviäminen parantaa tilastoja huomattavasti, ja yksi hankala tapaus voi venyttää tutkinta-aikoja paljonkin, Heikkinen sanoo.
Syrjäseuduilla poliisin paikallistuntemus korostuu, kun etäisyydet ovat pitkiä ja väestö harvassa.
– Kun työskennellään pitkään samalla paikalla, opitaan tuntemaan suvut ja sukujen väliset ristiriidat, sanoo Heikkinen.
Uuden lisärahoituksen turvin Lapin poliisi pyrkii pienentämään myös toimintavalmiusaikoja. Kun pohjoisimmissa kunnissa poliisin tulo on viime vuosina kestänyt yli sata minuuttia, nyt tavoitteena on paikalle saapuminen alle tunnissa. Kiireellisessä tilanteessa myös viisi minuuttia voi tuntua todella pitkältä ajalta, Heikkinen myöntää.
– Maantieteelle ei mahdeta mitään, kun etäisyydet ovat tietyt. Lähinnä helikopterilla toiminta-aikoja voitaisiin nopeuttaa, mutta se ei ole realistista, sanoo Heikkinen.