Uudelleenkäytettävät pakkaukset kiinnostavat yrityksiä. Niitä kehittelevät muiden muassa Nestle, Starbucks ja McDonald’s.
Esimerkkejä löytyy lähempääkin. Jyväskyläläinen teekauppa käyttää uudelleentäytettäviä irtoteepusseja ja suomalaisyritys kehitteli verkkokaupan vaatepaketeille panttijärjestelmän.
Suomalaisten jätekuorma ja pakkausten määrä ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Jätteen määrä on noussut myös suhteessa väkilukuun, tiedottaa Motiva.
Nyt vietetään Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa. Tarkoituksena on kannustaa yritykset ja kuluttajat vähentämään kertakäyttökulutusta.
Pakkausten kertakäyttökulutusta voi vähentää paitsi kierrättämällä materiaaleja myös käyttämällä pakkauksia uudelleen.
Pakkausten uudelleenkäyttö voi toimia ainakin kolmella tavalla. Asiakas voi ostaa firman uudelleentäytettävän pakkauksen, yritys voi täyttää asiakkaan omia astioita tai taustalla voi pyöriä pullonpalautuksen tyyppinen panttijärjestelmä.
1. Panttipakkauksia verkkokaupan tilauksille ja noutoruualle
Asiakas tilaa vaatteen netistä. Vaate lähetetään hänelle kierrätetystä muovista valmistetussa pussissa. Tilaaja taittelee tyhjän pakkauspussin kirjekokoon ja postittaa sen Tallinnaan. Siellä pussi pestään ja toimitetaan uudelleenkäytettäväksi verkkokaupalle.
Suomalainen RePack pyörittää vaateverkkokaupan panttipakettijärjestelmää. Yrityksen pakkauksia käyttää tällä hetkellä toista sataa verkkokauppaa maailmanlaajuisesti
Suurin osa tarjoaa RePack-postitusta tilaajilleen vaihtoehtona lisämaksusta. Tällaisia ovat muun muassa Scandinavian Outdoor ja Varusteleka. Zalando testaa tällä hetkellä panttipakkausten käyttöä. Makia puolestaan toimittaa kaikki verkkotilaukset repackissa.
Panttina toimii alennus seuraavasta ostoksesta mihin vain RePackia käyttävään verkkokauppaan.
Pussi saattaa kiertää maailmalla kymmeniä kertoja, mutta jotkut eivät tule takaisin ensimmäiseltä reissultaan. Tällä hetkellä pakkauksista noin 75 prosenttia palautuu RePackille. Pakkauksia liikkuu maailmalla satoja tuhansia.
– Maailman verkkokauppavolyymissä se on vielä hyttysen ininää. Esimerkiksi Zalando saattaa lähettää puoli miljoonaa pakettia päivässä, RePackin toimitusjohtaja Jonne Hellgren vertaa.
Panttijärjestelmä vaatii taustalleen yrityksen, joka RePackin tapaan kerää, pesee, huoltaa ja uudelleenjakelee pakkaukset yrityksiin.
Vastaavia järjestelmiä ovat kehitelleet muutkin yritykset. Esimerkiksi Kamupak pilotoi noutoruuan panttirasioita Helsingissä.
– Järjestelmät ovat vielä kokeiluvaiheessa, eivätkä toimi kovin laajasti, toteaa Package Heroes -hankkeen johtaja Ali Harlin.
Package Heroes -hanke tutkii ja kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja elintarvikepakkauksiin. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto, VTT ja Åbo Akademi.
Laajamittaisin panttijärjestelmä lienee pohjoismainen juomapullojen palautus. Se on pyörinyt Suomessa sujuvasti kymmeniä vuosia, mutta ruualle vastaavaa ei ole yhtä laajassa mittakaavassa.
– Neste vaatii kestävän astian. Jos astia kestää nesteen, se kestää helposti myös pesun. Lisäksi juomat eivät pilaannu yhtä herkästi kuin useimmat ruuat, etenkin annosruuat, kuvaa Harlin ruoka- ja juomapakkausten eroja.
Maailmalla panttijärjestelmä juoma- ja ruokapakkauksille ei Harlinin mukaan innosta. Isojen yritysten tuotekehityksessä perusajatus on usein se, että asiakas omistaa firman logolla varustetun pakkauksen.
2. Teekaupan pussit voi täyttää uudelleen
Iina Sarin tuoksuttelee irtoteetä jyväskyläläisessä kivijalkakaupassa. Teen suurkuluttaja käy TakeT-liikkeessä usein ja ottaa välillä mukaansa aiemmin ostamansa, tyhjentyneet teepussit. Teekaupan pusseja nimittäin voi täyttää uudelleen.
– Muistaa, mitä aikoo ostaa. Teellä on monesti vaikeita nimiä, Sarin miettii.
Yrittäjä Anu Tummavuori Liemann valitsi pussit alun perin sen perusteella, mikä sopii parhaiten teen säilytykseen. Käyttöön valikoituivat uudelleensuljettavat pussit. Koska ne kestävät kulutusta, yrittäjä päätti ryhtyä täyttämään niitä uudelleen.
Uudelleenkäytettävät pussit vähentävät jätteen määrää ja auttavat asiakasta muistamaan, mitä teetä hän tuli hakemaan.
– Lisäksi tee maistuu paremmalta. Uusi pussi ottaa hieman aromia teestä. Kun pussin täyttää uudelleen samalla teellä, teekin on aromikkaampaa, Tummavuori Liemann kuvaa.
Yrittäjä arvioi, että noin puolet asiakkaista täyttää pusseja uudelleen. Mahdollisuutta hyödyntävät kaikenikäiset.
– Parhaat kierrättäjämme kuuluvat vanhempiin ikäluokkiin. Heillä on kokemusta ajasta, jolloin oli pulaa asioista.
3. Teetä saa myös omaan purkkiin
TakeT myy irtoteetä myös asiakkaiden omiin purkkeihin. Take away -teen saa mukaan omaan kestomukiin.
Ali Harlinin mukaan harva elintarvikkeiden myyjä haluaa täyttää asiakkaiden omia astioita. Syy on hygieniassa.
– Esimerkiksi ruokamyrkytystapauksessa olisi epäselvää, oliko se likaisen astian vika vai ruuan toimittajan vika.
Harlinin mukaan hygieniakysymykset selittävätkin sen, miksi ruokapakkaukset ovat yleensä kertakäyttöisiä eikä laajaa kiertojärjestelmää ole.
Teekaupan yrittäjälle hygienia ei ole ongelma.
– Tee on siinä mielessä erilainen tuote kuin monet elintarvikkeet, että se tehdään kuumaan veteen, joka tappaa bakteerit. Lisäksi tee säilyy muiden kuivatuotteiden tapaan pitkään, Tummavuori Liemann perustelee.
Roska vähenee, hiilijalanjälki ei välttämättä pienene
Uudelleenkäytettävä pakkaus vähentää roskan määrää, mutta muutoin ympäristö voi kärsiä siitä jopa kertakäyttöistä enemmän, painottaa Ali Harlin.
– Jos kertakäyttöisen paketin materiaali kiertää, hiilijalanjäljet voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan. Vesijalanjälki voi olla uudelleenkäytettävällä pakkauksella jopa isompi pesun takia.
Repack on laskenut oman pakkauksensa ja pahvilaatikon hiilijalanjäljet. Laskelman mukaan kertakäyttöisen pahvilaatikon valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 220 grammaa. Repackin valmistuksen jalanjälki on hieman isompi, 248 grammaa.
Palautuksen hiilijalanjälki on 36 grammaa, kun tyhjän paketin lähettää kirjepostissa Euroopassa.
– Jokainen palauttaminen on kuudesosa hiilidioksidipäästöjä verrattuna uuden pahvilaatikon valmistukseen. Repack on perinteistä pakettia kalliimpi, joten jos se ei olisi ympäristötehokkaampi, toiminnalta putoaisi pohja pois, toimitusjohtaja Jonne Hellgren sanoo.
Lainsäädäntö ajaa kohti kiertotaloutta
Aiempaa useampi jyväskyläläisen teekaupan asiakas täydentää pusseja ja ostaa teetä omiin astioihinsa, kertoo yrittäjä Anu Tummavuori Liemann.
Kaikkien kaupoissa myytävien muovipakkausten tulee olla kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä vuoteen 2030 mennessä, määrää Euroopan unioni.
EU on asettanut kiertämättömille pakkausmateriaaleille veron tyyppisen maksun, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa (Helsingin Sanomat).
– Joudumme maksamaan tulevaisuudessa EU:lle kiertämättömistä pakkausmateriaaleista 800 euroa tonnilta. Se on aika massiivinen hinta, joka tulee varmasti vaikuttamaan, Ali Harlin sanoo.
Ranska ja Kanada ovat kirjanneet lakiin prosentuaalisia tavoitteita uudelleenkäytettäville pakkauksille.
Helpointa yritysten olisi Harlinin mukaan myydä uudelleentäytettäviin pakkauksiin elintarvikkeista kuivatuotteita, kuten kahvia, jauhoja ja pastaa.
Panttijärjestelmän kehitys laajaan käyttöön vie vielä vuosia, uskovat sekä Harlin että Repackin Jonne Hellgren.
– Viimeisen kahden vuoden aikana kiertotalous ja kertakäytön vähentäminen ovat alkaneet näkyä trendinä, Hellgren sanoo.