Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Silja Sevonkari, 35, istuu konserttisalissa ja nauttii esityksestä, jota hän on ehtinyt odottaa pitkään. Laulunopettajana ja laulajana työskentelevä nainen kuuntelee, kun hänen ihailemansa sopraano Miina-Liisa Värelä laulaa estradilla Kemijärven kulttuurikeskuksessa.
Yleisölle on annettu konserttiin vahva maskisuositus, ja myös Sevonkari istuu katsomossa kirurginen suu-nenäsuojain kasvoillaan.
Jossakin vaiheessa, Sevonkarin arvion mukaan ehkä noin puolen tunnin jälkeen konsertin alkamisesta, hänelle alkaa kuitenkin tulla huono olo.
– Pää meni jotenkin turraksi ja tuli kipeäksi. Minua alkoi myös oksettaa, ja musiikin kuunteleminenkin alkoi tuntua epämiellyttävältä, Sevonkari kertaa noin viikon takaista kokemustaan.
Nainen kertoo silti sinnitelleensä väliaikaan asti, sännänneensä sitten ulos salista, menneensä pihalle ja ottaneensa maskin pois.
– Haukoin happea ja hyperventiloin. Tuli todella ahdistava tunne, kuin paniikkikohtaus. Aloin itkeä ja soitin miehelleni. Olo tasaantui vasta hetken kuluttua, Silja Sevonkari kertoo.
Konserttiin hän ei enää voinut palata vaan lähti kotiin. Loppuillan Sevonkarilla oli huono olo.
Rajumpien reaktioiden yleisyyttä ei tiedetä
Silja Sevonkari kertoo, ettei ole koskaan aiemmin kokenut vastaavaa. Hän sanoo, ettei esimerkiksi kärsi julkisten paikkojen pelosta tai ahdistu väkijoukoissa liikkumisesta. Sevonkari oli myös syönyt ja levännyt hyvin ennen konserttia.
– Tämä liittyi kohdallani selvästi maskin käyttöön ja hiilidioksidin hengittämiseen, hän miettii.
Valtaosalla ihmisistä maskin käyttö sujuu ilman merkittäviä ongelmia, arvioi henkilönsuojaimiin ja koronan myötä erityisesti kasvomaskeihin perehtynyt Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä. Mäkelän mukaan on kuitenkin tiedossa, että joissakin harvinaisissa tapauksissa suojainten käyttö voi aiheuttaa rajumman reaktion.
Mäkelä ei ota kantaa tämän jutun tapaukseen, mutta sanoo, että vastaavan kuuloisia tilanteita on sattunut ainakin raskaampia suojaimia eli esimerkiksi kokonaamareita käyttäneillä henkilöillä.
– Ilmiön yleisyydestä ei kuitenkaan ole tietoa – ei varsinkaan, kun kyse on suu-nenäsuojaimista. Hengityksensuojainten käyttöön liittyvässä standardissa on kuitenkin mainittu, että esimerkiksi maskin käyttö yhdistettynä ahtaanpaikankammoon voi laukaista paniikkikohtauksen.
Hiilidioksidista voi tulla oireita – ei kuitenkaan vakavia
Tavallisimpia maskin käytöstä koituvia haittoja ovat Erja Mäkelän mukaan epämukavuuden tunne, hienoinen väsymys tai joissakin tapauksia päänsärky. Oireita voi tulla etenkin silloin, jos maskia käyttää pitkiä aikoja kerrallaan. Saattaa esimerkiksi tulla olo, että happi ei riitä.
Mäkelä sanoo, että siitä ei kuitenkaan ole kyse.
– Happi kyllä riittää. Ilmassa on niin paljon happea, että sitä ei hengittämällä saada merkittävästi vähennettyä.
Enemmänkin kyse on siitä, että maskin aiheuttama hengitysvastus tekee hengittämisestä hiukan tavallista raskaampaa. Samalla maskin sisälle kertyy hiilidioksidia, joka voi aiheuttaa edellä mainittuja oireita.
– Mitään vakavaa vaaraa tai pitkäkestoisia seurauksia maskien sisälle kertyvistä hiilidioksidipitoisuuksista ei kuitenkaan ole. Maskin käyttöä tauottamalla oireita voidaan helpottaa.
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä painottaa, että vain harvoin maskin käyttö voi olla terveydellisistä syistä mahdotonta. Esimerkiksi jotkut sairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti, astma ja sydän- ja verisuonisairaudet saattavat estää maskien käyttämisen.
– Silloinkin kyse on yleensä hankalista tautitapauksista, joille ei ole saatu tehokasta hoitovastetta, Mäkelä kertoo.
Hengityslihasten kunnolla on väliä
On yksilöllistä, miten nopeasti maskin käyttöön ja sen aiheuttamiin tuntemuksiin tottuu. Erja Mäkelän mukaan kyse on esimerkiksi siitä, millaisessa kunnossa omat hengityslihakset ovat.
– Usein hengityslihakset ovat hyvässä kunnossa esimerkiksi laulamista tai puhallinsoittimien soittamista harrastavilla ihmisillä. Jos hengityslihakset ovat hyväkuntoiset, maskin käyttö ei juuri tunnu tavallisesta poikkeavalta.
Silja Sevonkarin hengityslihakset ovat vuosien laulamisen jälkeen varsin hyvässä kunnossa, ja liikunnanohjaajanakin työskentelevä nainen myös urheilee paljon. Hänen tapauksessaan raju reaktio tuli silti.
Tätä aiempia kokemuksia maskin käytöstä Sevonkarilla ei ollut.
Sevonkari kertoo, että esimerkiksi hänen työpaikallaan käytössä ovat muun muassa väljät opetustilat ja pleksilevyt, jotka mahdollistavat etäisyyden säilyttämisen. Vapaa-ajalla hän on kokenut, ettei maskille ole ollut tarvetta, koska hän ei liiku ruuhkaisissa paikoissa tai käytä julkisia kulkuneuvoja.
Kun jatkossa eteen tulee tilanne, että maskia täytyy käyttää, Silja Sevonkari aikoo kokeilla, kävisikö joku toinen maskityyppi hänelle paremmin.
– Samanlaista kirurgista suu-nenäsuojainta en enää mielelläni kasvoilleni laita.
Lue tästä jutusta, millaisia kasvosuojia on saatavilla ja kuinka käytät niitä oikein.
Keräsimme tässä jutussa kokemuksia maskin käytöstä. Vastausaika on nyt umpeutunut. Julkaisemme vastausten pohjalta kootun jutun myöhemmin.