Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Tässä ovat Taiteen valtionpalkinnon saajat - tunnustusta lastenkirjoille, #metoolle ja esitystaiteelle

Suurimman yksittäisen palkinnon saa lastenkirjoihin erikoistunut pienkustantamo Etana Editions.

Neljä nuorta katsoo ikkunasta ulos topit tai rintaliivit päällään.
Elokuvataiteen valtionpalkinnon saa elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films. Tyttöbileet on yksi Yksittäistapaus-sarjan elokuvista. Kuva: Johanna Onnismaa / Tutti Films Oy
  • Minna Rinta-Tassi

Taiteen edistämiskeskus Taike on julkistanut tämän vuoden taiteen valtionpalkintojen saajat. Se palkitsee 14 alansa suomalaista huippua.

Palkintosumma on yhteensä 226 000 euroa.

Tänä vuonna suurimman palkinnon, 30 000 euroa saa kirjakustantamo Etana Editions, jolle myönnettiin Lastenkulttuurin valtionpalkinto.

Etana Editions on Jenni Erkintalon ja Réka Királyn vuonna 2014 perustama suomalainen lasten kuvakirjoihin erikoistunut pienkustantamo.

Palkintoperusteluissa todetaan, että sen kirjat ovat sisällöllisesti rikkaita, kuvitukseltaan ennakkoluulottomia sekä materiaalivalinnoiltaan laadukkaita. Ne ovat aikaisemminkin saaneet useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia.

Kustantamon työssä on korostunut erityisesti lastenkirjallisuuden kuvitustaiteen merkitys.

Piano karkaa kuvakirja
Etana Editions on kustantanut lastenkirjan Filippa & Kumppanit - Piano karkaa. Sen on kirjoittanut Juha Virta ja kuvittanut Marika Maijala. Kuva: Marika Maijala / Etana Editions

Taiteen valtionpalkinnot myönnetään vuosittain. Niiden jakamisesta päättävät Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoista koostuvat toimikunnat. Poikkeuksena on Lastenkulttuurin valtionpalkinto. Siitä päätti Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen.

Monitaiteen palkinto Kontulaan

Monitaiteen valtionpalkinto on 28 000 euroa. Sen saa Kulttuurikeskus Museum of Impossible Forms, joka sijaitsee Helsingin Kontulassa.

Palkintoperusteluiden mukaan se on saavuttanut nopeasti asemansa poikkeuksellisen kiinnostavana, omaehtoisena ja monitaiteisena tilana.

Muut Taiteen valtionpalkinnot ovat kukin suuruudeltaan 14 000 euroa.

Maria Dunckerin teos Bloom
Maria Dunckerin teos Bloom on vuodelta 2006. Kuva: Maria Duncker / AV-arkki

Tuffi Films avasi silmät seksuaaliselle häirinnälle

Elokuvataiteen valtionpalkinnon saaja on elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films.

Tuffi Films toi ensi-iltaan syyskuussa 2019 yhdessä 15 elokuvantekijän, taiteilijan, tutkijan ja yhteiskuntavaikuttajan kanssa Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan. Se kuvaa naisten kokemuksia vallankäytöstä yksityiselämässä ja yhteiskunnassa.

Elokuvat valmistuivat ajankohtana, jolloin #metoo-keskustelu kävi Suomessa ja maailmalla kiihkeimmillään.

Löydät Ylen artikkelin Tuffi Filmsistä ja Yksittäistapauksesta tästä.

Villa Kotilo, Olavi Koponen
Olavi Koposen suunnittelema Kotilo-talo (2006) sijaitsee Espoossa. Kuva: Olavi Koponen / Agence R2K

Arkkitehtuurin valtionpalkinto annetaan arkkitehti Olavi Koposelle. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran erityisesti puuarkkitehtuurin parissa.

Koponen on itse kuvannut suunnittelemiaan rakennuksia tulkinnoiksi luonnon ja ihmisen suhteesta.

Nykytanssille ja sirkukselle tunnustusta

Esittävien taiteiden valtionpalkinto myönnetään esitystaiteen talo Mad House Helsingille.

Sen ohjelmisto koostuu esitystaideteoksista, performansseista, installaatioista, stand upista, nykytanssista, valo- ja äänitaiteesta, lasten esityksistä sekä työpajoista.

Mad Housen toiminta on vuosi vuodelta kasvanut, syventynyt ja monipuolistunut ja mukana toiminnassa on laaja joukko esitystaiteen tekijöitä.

Liisa Pentti, Helsinki, 03.06.2020
Tanssitaiteilija, koreografi Liisa Pentti harjoittelee Cloudbody-sooloesitystään Mad Housessa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Esittävien taiteiden toisen valtionpalkinnon saa Kallo Collective. Se on Jenni Kallon, Sampo Kurpan ja Thom Moncktonin vuonna2011 perustama fyysisen klovnerian ja nykysirkuksen ryhmä.

Toimikunta perustelee Kallo Collectiven valintaa siten, että sen taiteellisessa toiminnassa korostuu vahva fyysisen teatterin osaaminen. Sanattomia klovneriaesityksiä leimaa huumori ja oivaltava tarinankerronta.

Kirjallisuuspalkinnot suomentajille

Kirjallisuuden valtionpalkinto myönnetään suomentaja Markku Päkkilälle. Hän on kääntänyt englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.

Päkkilä on suomentanut yhdysvaltalaisten ja brittiläisten kirjailijoiden lisäksi muun muassa eteläafrikkalaisen J. M. Coetzeen teoksia.

Toisen Kirjallisuuden valtionpalkinnon saa kirjailija Antti Nylén, joka on yli 20 vuoden ajan kirjoittanut ja suomentanut kaunokirjallisuutta.

Palkintoperusteluissa todetaan, että Nylén on 2000-luvun uuden esseistiikan ohittamaton tekijä, klassikoiden suomentaja, näytelmäkirjailija ja julkinen keskustelija.

Kirjailija, esseisti Antti Nylén
Antti Nylén on suomentanut muun muassa ranskalaisen Charles Baudelairen runoja. Kuva: Yle

Kuvataiteen valtionpalkinto myönnetään kuvataiteilija Maria Dunckerille.

Keramiikkataiteilijan ja kuvanveistäjän koulutuksen saanut Duncker on viime vuosina keskittynyt ennen kaikkea kokeellisiin video- ja mediateoksiin. Hänen tuotannossaan on keskeistä syvä yhteys ja kunnioitus luontoon ja ekologiaan.

Kuvitustaiteen valtionpalkinnon saaja Marika Maijala on lasten kuvakirjoihin erikoistunut kuvittaja, lastenkirjailija ja graafinen suunnittelija.

Perusteluiden mukaan Maijala on osoittanut, että visuaalisesti kunnianhimoisille, lastenkirjallisuuden valtavirtaa haastaville teoksille on kysyntää niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Uppslag ur Rosie springer av Marika Maijala.
Marika Maijala tunnetaan etenkin lastenkirjojen kuvituksista. Hän on saanut useita kotimaisia kuvituspalkintoja. Kuva: Marika Maijala

Siivouspäivän ideoija yksi palkituista

Mediataiteen valtionpalkinto annetaan kuvataiteilija Hans Rosenströmille.

Audiovisuaalisten taiteiden toimikunnan mielestä hän on pitkän linjan tekijä, jolla on hienovireinen mutta voimakas taiteellinen kieli. Lisäksi Rosenström "käyttää teknologiaa ehdottoman sisältölähtöisesti, yhdistäen tilallisuutta ja ääntä taitavasti ja omintakeisesti".

Katso Ylen Efter Nio-ohjelma ja Hans Rosenströmin haastattelu tästä.

Hans Rosenström på Helsinki Contemporary sommaren 2014
Kuvataiteilija Hans Rosenström oli vuonna 2015 ehdolla Ars Fennica-palkinnon saajaksi. Kuva: YLE/Marit Lindqvist

Muotoilun valtionpalkinnon saa tänä vuonna palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke. Hän on yhteiskunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin erikoistuneen Yhteismaa ry:n ja Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun yksi perustajista.

Jänicke on ollut kehittämässä muun muassa Siivouspäivä- ja Illallinen Helsingin taivaan alla -kaupunkitapahtumia. Palkintoperusteluissa todetaan, että ne ovat esimerkkejä uudenlaisesta, perinteisiä raja-aitoja rikkovasta luovasta työstä.

Korona esti palkintotilaisuuden

Eero Ojanen ja Lotta Wennäkoski saavat Musiikin valtionpalkinnot.

Musiikkitoimikunnan mielestä Eero Ojanen on säveltäjänä, sovittajana, pianistina ja kapellimestarina antanut oman uniikin leimansa Suomen musiikkielämään.

Toimikunta toteaa, että säveltäjä Lotta Wennäkoski kuuluu puolestaan menestyneimpiin keskipolven suomalaisiin säveltäjiin ja elää uransa parasta luomiskautta.

Eero Ojanen
Eero Ojanen on muun muassa säveltänyt balettimusiikkia Suomen Kansallisoopperalle. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen
25.04.2017 Helsingissä.
Lotta Wennäkoski säveltää parhaillaan Savonlinnan Oopperajuhlien tilaamaa oopperaa, joka kertoo filosofi Sören Kierkegaardista ja hänen kihlatustaan Reginestä. Kuva: Nella Nuora / Yle

Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon oli määrä jakaa palkinnot tiistaina, mutta tilaisuus peruuntui koronarajoitusten vuoksi.

Taiteen edistämiskeskus on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille sekä avustuksia taiteen alan yhteisöille.

Lue myös: "Ultramodernille" Vesalalle musiikin valtionpalkinto: "Hämmentävän hienoa" – Kalle Kinnusesta ensimmäinen palkittu elokuvakriitikko