Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Espanjan uusi opetuslaki ryöpsäytti pintaan poliittisen kiistan espanjan kielen asemasta opetuskielenä

Espanjassa on uusittu opetuslakia vimmalla, viime viikolla parlamentin alahuoneessa hyväksytty laki on jo kahdeksas neljän vuosikymmenen aikana.

"Myytävänä: espanjan kieli" luki viime torstaina parlamentin edustalla mieltään osoittaneiden kyltissä.
"Myytävänä: espanjan kieli" luki viime torstaina parlamentin edustalla mieltään osoittaneiden kyltissä. Kuva: Mariscal / EPA
  • Minna Pärssinen

Espanjassa on perinteitä koulutusuudistuksille, näin voisi sanoa kauniisti. Aina kun hallitusvalta siirtyy puolueblokilta toiselle, muutetaan opetuslakia.

Edellinen uudistus tehtiin vuonna 2013, Mariano Rajoyn johtaman keskusta-oikeistolaisen kansanpuolueen ollessa vallassa. Nyt hallituksessa ovat sosialistit ja vasemmistolainen Podemos-puolue sosialistipääministerin Pedro Sánchezin johdolla. Tukipuolueina on alueellisia pienpuolueita, mukaan lukien Katalonian tasavaltalainen vasemmistopuolue ERC.

Oikeisto syyttääkin nyt vasemmistohallituksen mielistelevät muun muassa katalaaneja, kun hallituksen ehdottamasta uudesta opetuslaista on poistettu – edellisessä opetuslain uudistuksessa siihen kirjattu – maininta espanjasta opetuskielenä.

Viime päivinä on osoitettu myös mieltä espanjankielisen opetuksen puolesta.

Monia koulujärjestelmän asiantuntijoita riitely turhauttaa, sillä vanhakantaisen opetuksen uudistamiseen ja yksityiskoulujen vankan aseman karsimiseen tarvittaisiin voimavaroja.

– Ei tämä ole ainoastaan Espanjaan rajoittuva ilmiö, mutta on se aika espanjalainen oireyhtymä. Opetussektorin on vaikea tehdä uudistuksia, kun lait runnotaan lävitse ilman yksimielisyyttä ja oppositio varoittaa parlamentissa, että "kun pääsemme valtaan, ensimmäiseksi kumoamme lain", sanoo Maailmanpankin koulutusasiantuntija Juan Manuel Moreno El Paisin haastattelussa.

Katalonian kouluissa ei opeteta riittävästi espanjaksi?

Espanjan kansalaisista 90 prosenttia puhuu espanjaa äidinkielenään. Noin 15 prosenttia puhuu katalaania tai sen murretta Valencian kieltä, 5,5 prosenttia Galician kieltä eli galegoa ja 1,8 prosenttia baskia. Prosenttilukujen summa ylittää sadan, koska kaksikieliset kansalaiset voivat ilmoittaa kaksi äidinkieltä.

Isabel Celaá, Baskimaalta kotoisin oleva sosialistinen opetusministeri on uuden opetuslain äiti. Hän puhui toimittajille viime torstaina, poistuessaan parlamentista lain läpimenon jälkeen.
Isabel Celaá, Baskimaalta kotoisin oleva sosialistinen opetusministeri on uuden opetuslain äiti. Hän puhui toimittajille viime torstaina, poistuessaan parlamentista lain läpimenon jälkeen. Kuva: Mariscal / EPA

Espanjan perustuslaissa määritellään, että kaikilla kansalaisilla on velvollisuus osata espanjaa ja oikeus käyttää sitä, mutta vähemmistökielillä on virallinen alue niitä puhuvien alueilla.

Eniten herättää kiistelyä Katalonian tilanne.

Brittiläisen Financial Timesin mukaan (linkki maksumuurin takana) alueella pitäisi kouluissa opetuksesta tapahtua ainakin neljäsosan espanjan kielellä, mutta käytännössä espanjaa opetetaan alakoulussa kaksi ja yläkoulussa kolme viikkotuntia.

Espanjan kielen asemasta huolestuneet pelkäävät, että uuden lain myötä Katalonian kouluja voi olla entistä vaikeampi saada ylläpitämään espanjankielistä opetusta.

– Tällä pyritään varmistamaan, että espanjan kielellä ei ole asemaa kaikkialla Espanjassa. Se tekee muuttamisesta Espanjan sisällä hankalaa, jos haluaa, että lapsia opetetaan espanjaksi, sanoo Gloria Lago, espanjankielistä opetusta puolustavan Hablamos Español -järjestön johtaja Financial Timesin haastattelussa.

Katalaanin puolestapuhujat katsovat, että katalaanin "kielikylvyllä" vain korjataan Francon aikana harjoitettua vähemmistökielten sortoa.

– Et löydä 15-vuotiasta, joka ei puhuisi espanjaa, mutta on helppo löytää monia teinejä, jotka eivät puhu katalaania, sanoo katalaanin käytön puolesta kampanjoivan kansalaisjärjestön johtaja Òscar Escuder Financial Timesin haastattelussa.

Opetusministeri Isabel Celaá vakuuttaa, että espanjan kielen asema on turvattu ja kaikkien oppilaiden pitää suorittaa espanjan kielikoe.

Pienituloisten mahdollisuuksia halutaan kohentaa

Espanjassa on kolmentyyppisiä kouluja: julkisia, yksityisiä sekä osin yksityisiä. Jälkimmäiset, ns. concertada-koulut saavat julkista rahoitusta, mutta veloittavat myös lukukausimaksua. Niissä opiskelee noin neljäsosa espanjalaislapsista.

Uudessa laissa velvoitetaan varmistamaan, että ns. concertada-kouluissa ja julkisissa oppilaitoksissa on yhtä paljon pienituloisten perheiden lapsia. Taloudellisesta tasa-arvoa halutaan edistää myös kieltämällä kouluilta oikeus periä ylimääräisiä maksuja kouluaikana toteutetuista retkistä. Kunnat eivät saisi luovuttaa maata yksityiskoulujen rakentamiseen.

Opetusmäärärahat aiotaan nostaa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Laki hyväksyttiin viime torstaina edustajainhuoneessa eli parlamentin alahuoneessa äänin 177 puolesta, 148 vastaan ja 17 poissa. Se pitää vielä hyväksyä senaatissa.

Lue lisää:

Espanjassa koulunsa keskeyttäneiden määrä on EU:n korkein – Ruoka ja rap palauttivat Cristinan opiskeluinnon