Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi vieraili torstaina Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalassa.
Pääjohtaja tutustui vierailunsa aikana ydivoimalassa Onkalo-projektiin eli ydinjätteen loppusijoitukseen.
Onkalo-projektissa loppusijoituksen valvontamenetelmät ratkaistaan nyt ensi kertaa.
Kaksipäiväinen vierailu alkoi keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistön, elinkeinoministeri Mika Lintilän ja muiden ministerien tapaamisella.
IAEA:n pääjohtajaksi Grossi nimitettiin vajaa vuosi sitten.
Onkalo on suunnannäyttäjä
Grossi tutustuu vierailunsa aikana ydivoimalan lisäksi Onkalo-projektiin eli ydinjätteen loppusijoitukseen, jolla on merkittävä rooli ydinenergian kestävyyden kannalta.
– Kyse on todellisesta suunnannäyttäjästä. Monien kohdalla ongelmana on radioaktiivinen ydinjäte, jota syntyy, kun ydinvoimalan ydinpolttoaine on loppuun käytetty.
Tiedemiehillä ja asiantuntijoilla on ollut pitkään tiedossa, että syvän geologisen loppusijoitustilan mahdollisuus uskottavana ratkaisuna ongelmaan on olemassa. Suuri ero Onkalon kohdalla muihin on, että rakentaminen on jo vireillä.
– Konkreettisesti se on jo täällä olemassa. Sille on myönnetty lupa, se toimii ja varastoi ydinjätettä tuhansia vuosia kestävällä tavalla. Joten siksi tämä on selkeä osoitus minulle ja muulle maailmalle. Siksi oli tärkeää tulla tänne käymään, Grossi tarkentaa.
Tehokkuus säilynyt korona-aikana
Koronaviruspandemian vaikutukset näkyvät myös ydinenergiasektorilla.
Pääjohtaja Grossi kertoo, että ydinteollisuus on osoittautunut erittäin luotettavaksi IAEA:ssa poikkeusvuoden aikana.
– Olemme olleet yhteydessä kaikkiin operaattoreihimme maailmalla pandemian myötä. Saimme selville, että koko tämän ajan ydinvoimalat ympäri maailman voisivat toimia jopa näissä rajoitetuissa olosuhteissa samalla turvallisuuden ja tehokkuuden tasolla kuin normaaliaikana. Tässä mielessä ydinsektori on pysynyt luotettavana energialähteenä ajasta riippumatta.
Ydinenergia tärkeää kehitysmaille
Ydinvoiman lisärakentaminen Olkiluodossa lisää ydinenergian osuutta maan energiantuotannossa ja vähentää edelleen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
– Aikana, jolloin kansainvälinen yhteisö kamppailee ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kanssa, ydinenergia on osa ratkaisua tätä kriisiä vastaan, Grossi selventää.
Grossin mukaan ydinenergia on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto monien maiden energiayhdistelmässä. Yhä useammat maat haluavat kaikkien ottavan ydinenergian käyttöön.
Perinteisesti noin 30 maata ympäri maailmaa, Suomi mukaan lukien, on käyttänyt ydinenergiaa osana energiantuotantoaan.
– Nyt näemme yhä enemmän maita, myös kehitysmaita, jotka etsivät ydinenergiaa energianlähteeksi. Ydinenergia tarjoaa myös mahdollisuuden vähentää kasvihuonepäästöjä, Grossi sanoo..
Myös kehitysmaille pienten ja keskisuurten ydinreaktorien syntyminen on erittäin tärkeää, sillä se tarjoaa mahdollisuuden maille, joilla ei ole varaa Olkiluoto 3:n kaltaiseen tekniikkaan.
– Näen ydinenergialla erittäin valoisan tulevaisuuden. Se ei ole vain teoreettinen idea. Se on jotain, mikä on nähtävissä jo nyt, Grossi toteaa.
Kuuntele täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.
Lue myös:
Olkiluoto kolmoselle viimein aikataulu: säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa vuonna 2022