Uudenmaan tartuntatilanne huononee päivä päivältä. Anonymisoidusta matkapuhelindatasta kootun tilaston mukaan maakunnassa liikutaan kuitenkin paikoitellen melkein yhtä paljon kuin normaaliaikana eli ennen koronavirusta.
Liikkuminen on selvästi runsaampaa kuin esimerkiksi maaliskuussa, jolloin ensimmäiset koronan aiheuttamat rajoitukset astuivat voimaan.
Matkapuhelinoperaattori Telian kokoaman tilaston mukaan Uudellamaalla jätettiin viime viikolla toteuttamatta vain vajaa viidennes matkoista ja asioinneista verrattuna helmikuun alkuun eli aikaan ennen hiihtolomia ja koronaa.
Viime maaliskuussa poikkeustilan alussa Uudellamaalla jätettiin tekemättä kaksi viidestä erilaisista matkoista ja liikkumisista verrattuna normaaliaikaan.
Telian tilastosta käy myös ilmi, että viime viikon sunnuntai oli erityisen vilkas päivä korona-ajan sunnuntaiksi. Eroa liikkumisessa helmikuiseen sunnuntaihin on enää kymmenys. Sunnuntaina tiedettiin jo, että tiukemmat koronarajoitukset astuvat heti tällä viikolla voimaan.
Telian aineistossa yhdeksi matkaksi lasketaan se, kun puhelin liikkuu vähintään 500 metrin matkan ja on tämän jälkeen paikallaan 50 minuuttia. Kahden tunnin kauppareissu, josta itse kaupassa olemiseen menee tunti, lasketaan siis kahdeksi matkaksi.
Data ei kerro, missä ihmiset ovat tarkalleen liikkuneet eikä tilaston pohjalta voi yksilöidä yksittäistä kansalaista. Ei siis voida tietää, ovatko Uudenmaan asukkaat olleet liikkumisen lisäksi myös enemmän lähikontaktissa muiden ihmisten kanssa.
Kasvavat koronaluvut antavat kuitenkin viitteitä siitä, että näin on voinut käydä.
Lisäksi Uudenmaan liikennemääriä tarkastelemalla paljastuu, että ihmiset liikkuvat jopa lähes yhtä paljon kuin ennen koronaa. Autolla liikkuminen on Väyläviraston tilastojen mukaan palautunut marraskuussa lähes samalle tasolle kuin helmikuussa ennen koronaa ja hiihtolomia.
Suomen hyvä tilanne saattoi antaa liiallisen turvallisuuden tunteen
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen katsoo, että suomalaisten aktiiviseen liikkumiseen on saattanut vaikuttaa Suomen koronatilannetta koskeva uutisointi.
Suomesta on syksyn aikana kirjoitettu ylistävästi ympäri maailmaa vähäisten koronavirustartuntojen vuoksi.
– Suomesta uutisoitiin, että se on Euroopan turvallisin maa koronan suhteen ja kuinka Suomi on menestystarina. Kaikki vähän tuudittautuivat tähän tunteeseen, Hankonen toteaa.
– Omaa käyttäytymistä määrittää myös vertailu muihin, ja nyt on pystytty vertaamaan Suomea muihin Euroopan maihin, joilla on mennyt huonommin. Se voi tavallaan vääristää päätöksentekoa.
Hankonen varoisi kuitenkaan tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kännyköiden liikkeisiin perustuvasta tilastosta, sillä hän uskoo monen myös pyrkineen liikkumaan ohjeita noudattaen.
Hän myös korostaa, että liikkuminen on mielen hyvinvoinnille ja fyysiselle terveydelle tärkeää.
– Ihmiset ovat käyneet paljon mökeillä ja luonnossa ja aidosti myös liikkuneet koronaohjeiden mukaisesti, koska meillä on tähän väljyyteen ja etäisyydenpitoon erinomainen mahdollisuus, Hankonen sanoo.
– Tilanne ei ole niinkuin esimerkiksi Lontoossa, missä ihmiset keväällä ensimmäisen korona-aallon aikana pakkautuivat lähekkäin samoihin puistoihin. Turvallisia ulkoilumahdollisuuksia suhteessa asukaslukuun on siellä paljon vähemmän.
Hankonen muistuttaa myös, että kaikkilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta etätöihin, jolloin työmatkat näkyvät pakostakin liikkumisena.
Lue seuraavaksi:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Keskustelu on avoinna 29.11. klo 23 asti.