Keskustan puoluevaltuusto on valinnut valtiotieteen tohtori Paavo Väyrysen puoluehallituksen jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
– Mukavalta tuntuu. Olen tyytyväinen, että nämä valinnat ratkesivat, Väyrynen kuittaa.
Hän sanoo kirjoittavansa tuntemuksiansa perusteellisemmin myöhemmin blogissaan.
Väyrynen nousee puoluehallitukseen ruotsinkielisen piirijärjestön edustajana. Hän johtaa keskustan ruotsinkielistä tai kaksikielistä piiriä (Centerns Distrikt).
Valta piirissä vaihtui äskettäin, kun lokakuun lopussa 2020 piirin puheenjohtajaksi valittu kruunupyyläinen Peter Albäck luopui tehtävästään Väyrysen hyväksi.
Väyrynen palasi keskustan jäseneksi alkuvuodesta 2020.
Piirin toiminta selvitykseen
Väyrysen nykyisen ruotsinkielisen piirin olemassaolo joutuu seuraavaksi puolueessa selvityksen alle. Väyrynen ei usko, että hänen piirihallituspaikkansa voi silti olla uhattuna.
Keskustan puoluehallitus käsitteli perjantaina Keski-Pohjanmaan piirin muutamaa päivää aiemmin tekemän aloitteen, jossa piiri vaatii ruotsinkielisen piirin erottamista puolueesta ja ruotsinkielisen/kaksikielisen toiminnan uudelleen organisoimista.
– Piirin erottamiselle ei ole perusteita, enkä ymmärrä minkä takia tällainen aloite on päätetty tehdä, Väyrynen toteaa.
– Valtakunnallinen piiri perustettiin vuosia sitten, koska maakuntapiireissä ei kyetty ruotsinkielistä toimintaa asianmukaisesti hoitamaan.
Keski-Pohjanmaan piirin mukaan aloitteessa ei ole kyse Väyrysen pääsystä puoluehallitukseen, vaan siitä, ettei ruotsinkielinen piiri noudata puolueen sääntöjä ja periaatteita, vaan aiheuttaa vahinkoa kannanotoillaan.
– Jos toiminnassa on ollut ongelmia, ne pitää ratkoa ja toimintaa jatketaan. Tämähän on mennyttä aikaa. Nyt katsotaan eteenpäin ja ryhdytään kehittämään toimintaa, Väyrynen sanoo.
Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan puoluehallitus päätti aloittaa jatkotoimenpiteet ruotsinkielisen piirin aseman selvittämisestä. Tarkempaa aikataulua selvityksen valmistumisesta ei ole, kirjoitaa asiasta ensimmäisenä uutisoinut Suomenmaa.
– On sovittu, että ongelmat selvitetään puolueettomasti. Täytyy sopia ketkä henkilöt selvityksen tekevät, että molemmat osapuoluet siihen (selvitykseen) luottavat. Tässä on kyse piirijärjestön ja puoluetoimiston välisistä ristiriidoista, sanoo Väyrynen.
Mikä suhteissa hiertää?
Väyrynen on jo kertonut julkisuudessa, että hänen on tarkoitus parantaa ruotsinkielisen piirin ja keskustan puoluejohdon jo pitkään hiertäneitä välejä.
Mies tapasi puoluevaltuuston kokouksen alla keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon, joka on myös painottanut, että suhteet puolueen ruotsinkieliseen piiriin on saatava kuntoon.
Vain kuukauden ruotsinkielisen piirin puheenjohtajuutta käyttänyt Peter Albäck on kertonut luopuneensa tehtävästään nimenomaan siksi, että Väyrysellä on paremmat suhteet puolueen johtoon.
Albäck kertoi Ylen haastattelussa alkuvuonna 2020 puoluejohdon värikon juontuvan vuodesta 2012, jolloin ruotsinkielinen piiri pyysi Väyrystä presidenttiehdokkaakseen.
Piirin väkevä ja jatkuva väyrysmielisyyskö on ristiriitojen sylttytehdas?
– En tiedä mistä ristiriidat ovat johtuneet, enkä halua ottaa niihin kantaa. Nyt selvitetään ja jatketaan puhtaalta pöydältä toimintaa.
Erimielisyydet puoluejohdon kanssa ovat vuosien mittaan kärjistyneet niin, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2018 piiri jopa kehotti boikotoimaan keskustaa.
Puolue oli jo ennen sitä katkaissut ruotsinkieliseltä piiriltä rahoituksen. Ilta-Sanomien haastattelema Pirkkalainen kertoi silloin, ettei rahojen jäädyttäminen liittynyt linjariitoihin, vaan siihen, ettei piiri täyttänyt valtionavustuksen ehtoja. Puolue on kuitenkin tukenut kaksikielisyyttä antamalla tukea suoraan paikallisyhdistyksille.
Väyrynen kertoi, että aikoo puuttua puoluehallituksessa ruotsinkielisen piirin rahoituksen.
– Ei voi harjoittaa puoluetoimintaa, jos siihen ei ole varoja.
Mikä saa yrittämään valtaan yhä uudelleen?
Paavo Väyrysen valinta ruotsinkielisen piirin ehdokkaaksi puoluehallitukseen herätti syksyllä valtakunnallista mielenkiintoa. Kysyttiin, pelastaako monissa liemissä keitetty konkari kannatuslukujensa kanssa painivan puolueen vai herättääkö voimakastahtoinen persoona huomiota, jota keskusta vähiten kaipaa kuntavaalien alla.
– Vuosikymmenten varrella minua vastaan on tehty poliittista työtä keskustan piirissä. Ei se mitään uutta ole. Uskon, että vastaanotto (puoluehallituksessa) on hyvä ja yhteistyö syntyy kaikkien kanssa, Väyrynen miettii.
Paavo Väyrysen ja keskustan välien viileneminen alkoi, kun Väyrynen ilmoitti 2016 uuden Kansalaispuolueen perustamisesta.
Pitkän poliittisen uran tehnyt mies erosi keskustasta vuonna 2018. Hän keräsi sitoutumattomana ehdokkaana samana vuonna presidentinvaalissa enemmän ääniä kuin keskustan ehdokas Matti Vanhanen ja aikoi lähteä kisaamaan myös puolueen puheenjohtajuudesta.
Väyrynen kuitenkin luopui ajatuksestaan, erosi puolueesta ja perusti vielä samana syksynä europarlamentista eduskuntaan palattuaan Seitsemän tähden liikkeen, josta myös myöhemmin erosi.
Paluu keskustaan tapahtui alkuvuonna 2020, kun Väyrynen liittyi Maalahdenseudun Keskusta ry:n jäseneksi.
Hän perusteli päätöstään vastauksena kentän toivomuksiin, ja kertoi Ylelle aikovansa ryhtyä käyttämään kaikkia puolueen jäsenille sääntöjen mukaan tarjolla olevia mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen aatteelliseen ja poliittiseen linjaan.
Väyrynen on myös kertonut, että miettii asettumista kuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin. Pääkaupungin pormestarinkin paikka kiinnostaa.
Mikä motivoi Paavo Väyrystä yrittämään vallan kahvaan yhä uudelleen?
– Minulla on voimakas vakaumus kuinka asiat pitäisi hoitaa ja siltä pohjalta pyrin toimimaan.
Onko polttoaineena katkeruus?
– En ole katkera.