Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Hertzen ja rikosylikonstaapeli ovat saaneet syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte liittyy tapaukseen, josta eduskunnan oikeusasiamies antoi kyseisille virkamiehille moitteet marraskuussa 2018.
Asia on tullut vireille elokuussa, ja syytettä on määrä käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa helmikuun alussa. Asianomistajat vaativat KRP:ltä vahingonkorvauksia.
Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ei halua kommentoida asiaa ennen syytteen lukemista. Syytteeseen johtaneet tapahtumat on kuitenkin kuvattu oikeusasiamiehen päätöksessä.
Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta oli tammikuussa 2017 erään vuokrasopimuksen umpeutumisen yhteydessä tiedusteltu Helsingin poliisilaitokselta julkisia tietoja kolmesta yhtiöstä, joiden kaupunki epäili kytkeytyvän moottoripyöräjengi Bandidosiin. Pyyntö kulkeutui Keskusrikospoliisille, joka antoi asiasta lausunnon.
Lausunnossa KRP totesi, että yhdessä yhtiössä kaksi hallituksen jäsentä oli Bandidosin jäseniä. Lisäksi lausunnossa kerrottiin yhtiöiden hallituksen muiden jäsenten kytköksistä Bandidosiin. Lausunnossa yksilöitiin myös kolme lainvoimaista tuomiota, joissa rangaistuksen koventamisperusteena oli todettu, että Bandidos on vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä.
Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että vaikka poliisilla olisi lainmukainen ja yhteiskunnallisesti toivottava motiivi menettelylleen, toiminnalle tulee löytyä toimivaltaperuste laista.
Oikeusasiamiehen mukaan poliisilla ei ollut oikeutta luovuttaa tietoja Helsingin kaupungille. Ratkaisun mukaan jäsenyys rikollisjärjestö Bandidosissa on julkisuuslain sanamuodon mukaisesti katsottava tiedoksi henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista. Tällaiset tiedot olivat oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan salassa pidettäviä.
Rikosylikomisario kiistää
”He eivät selvästikään ole mieltäneet tietoja salassa pidettäviksi vaan ovat katsoneet toimineensa poliisin tehtävien edellyttämällä tavalla”, oikeusasiamies kirjoitti päätöksessään.
Oikeusasiamies totesi myös, että asiassa oli toimittu keskusrikospoliisin ylimmän johdon ainakin jälkikäteen hyväksymällä tavalla. Sen sijaan Poliisihallitus katsoi lausunnossaan, että tiedot olivat salassa pidettäviä.
Rikosylikomisario von Hertzen kiistää syytteen. Hän katsoo toimineensa poliisin tehtäviensä mukaisesti rikosten ennaltaehkäisemiseksi.
– Olen pyrkinut tekemään järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa ja harkinnut, että tähän on lainsäädännön suoma mahdollisuus. Siksi annoin kyseisen lausunnon, von Hertzen sanoo.
Hän huomauttaa, että oikeusoppineet ovat pitäneet julkisuuslainsäädäntöä monitulkintaisena.
Myös oikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että kyseinen julkisuuslain kohta on ongelmallinen. Sen voi oikeusasiamiehen mukaan katsoa koskevan mitä tahansa hyvinkin arkista asiaa, jota ei voi pitää erityisen arkaluontoisena tietona.
Poliisijohtaja Tomi Vuori Poliisihallituksesta kertoi Ylen haastattelussa lokakuussa, että myös hänen mielestään julkisuuslaki aiheuttaa tragikoomisia tilanteita. Poliisi tulkitsee julkisuuslakia siten, että myös esitutkintapöytäkirjojen julkisista versioista on salattava tieto epäillyn jäsenyydestä rikollisryhmässä.
Tuomioistuimet katsovat samat tiedot julkisiksi.
Lue lisää: