– Aika surkealta se näyttää, vaikka väriä on pinnassa enemmän kuin koskaan, Jouko Röpelinen toteaa tutkiessaan graffitien peittämää puutaloa.
Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijainneen puuhuvila-alueen viimeinen jäljellä oleva rakennus, Villa Hällebo, oli Röpeliselle rakas kesäasunto lähes 13 vuoden ajan. Huvila on rakennuttu 1800–1900-lukujen taitteessa.
Kaikki muut alueen huvilat ja niihin liittyneet rakennukset on jo purettu, mutta Villa Hällebon pelastamisesta kiinnostuneita tahoja kaupunki on tavannut vielä tänä syksynä.
Kruunuvuoren aluerakentamisen projektinjohtajan Ulla Loukkaanhuhdan mukaan viimeisin toimija on tavattu marraskuussa 2020, ja hänen kanssaan on pidetty neuvottelu. Tämän jälkeen asiaa on pohdittu työryhmässä, johon kuuluu kaupungin eri hallinnonalojen edustajia.
Vaikka rakennukselle julistettiin purkutuomio jo syyskuussa, asia on saamassa vielä uuden käänteen.
– Työryhmä tulee valmistelemaan huvilan tilaa koskevan ehdotuksen poliittisille päätöksentekijöille alkuvuoden aikana, Loukkaanhuhta kertoo.
Rakennuksen käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin varsin rajalliset, sillä alueen asemakaavan mukaan huvilaa tulee käyttää virkistystoimintaan eikä minkäänlainen asuminen ole sallittua.
Sähköjä mökissä ei ole, ja maahan louhittavia vesi- tai viemärijohtoja paikkaan ei tulla vetämään, koska aluetta suunnitellaan luontoarvot edellä. Myös esteettömän kulkureitin rakentaminen ja pelastustiet jäänevät samoista syistä tekemättä, eli rakennus vertautuisi puitteiltaan lähinnä saarimökkiin.
Vuorineuvos antoi huvilan kesäasunnoksi
Kesällä 2000 vuorineuvos Aarre Aarnio avasi Villa Hällebon ovet Jouko Röpeliselle ja tarjosi paikkaa Röpeliselle kesäasunnoksi. Röpelinen oli edellisenä vuonna aloittanut työt Aarnion perustamassa Palkkiyhtymässä, ja Aarnio puolestaan oli ostanut Kruunuvuorenrannan huviloineen jo 50-luvun puolivälissä.
Hän halusi kaavoittaa alueen ja rakentaa sinne mittavan kerrostaloalueen. Suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet, ja huvilat jäivät vähäiselle käytölle. Röpelinen asui perheineen Villa Hällebossa kesät 2000–2012 toukokuusta syyskuuhun.
– Se oli hienoa aikaa. Ne olivat elämäni ensimmäisiä varsinaisia kesälomia, sillä siihen asti olin aina kesät rakentanut taloja itselleni ja kavereille. Täällä tuli saunottua joka ilta ja levättyä.
Alue oli kuitenkin jatkuvan ilkivallan kohteena. Erityisesti talvisin tyhjinä seisseet puuhuvilat vetivät puoleensa jos jonkinlaista vahingontekijää. Monet asukkaat turhautuivat ja luopuivat mökeistään tämän takia.
Kun Röpelinen jäi Palkkiyhtymästä eläkkeelle, myös Villa Hällebo sai jäädä. Kesään 2013 mennessä kaikki muut naapurit olivat jo lähteneet, ja Röpelinen oli paikan viimeinen asukas.
– Lähtiessäni laitoin ikkunoihin vaneriluukut, mutta pian ne oli revitty jo auki. Eikä siitä mennyt enää kauaa, kun rantasaunakin poltettiin, Röpelinen valittelee.
Miksi huvilat jätettiin lahoamaan?
Kruunuvuorenrannan Facebook-sivulla Villa Hällebon kohtalo on poikinut aiheellisia kysymyksiä: miksi huvila jätettiin lahoamaan? Miksi sitä ei kunnostettu heti, kun omistus siirtyi Helsingin kaupungille?
Vastaavia esimerkkejä kiinteistöistä, joiden kaupunki antaa seisoa tyhjillään ja rapistua, löytyy viime vuosilta useita: esimerkiksi Aino Acktén huvila, Ravintola Kaisaniemi sekä Nordsjön kartanon päärakennus ovat saaneet lahota sijoillaan kaikessa rauhassa.
Virallinen selitys liittyy kiinteistöstrategiaan, jonka mukaan kaupunki luopuu tiloista, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä.
Helsingin kaupunki omistaa noin 2 000 rakennusta, ja niissä on korjattavaa yli miljardin euron edestä.
Kiinteistöstrategian mukaisesti kaupunki pyrkii huolehtimaan ensisijaisesti kaupungin omassa käytössä olevien palvelurakennusten, kuten päiväkotien ja koulujen kunnosta.
Historiallisen kohteen katoaminen muuttaa alueen luonteen
Kruunuvuorenrannan yli satavuotiaalla puuhuvilayhdyskunnalla on useita jännittäviä yhtymäkohtia maailmanhistorian käänteentekeviin tapahtumiin. Esimerkiksi jatkosodan aikana ilmapommit tuhosivat osan Villa Hällebosta, ja sodan jälkeen saksalaisomistuksessa ollut alue siirtyi Neuvostoliiton liittovaltion omistukseen.
Helsingin olympialaisten juhlittu tšekkijuoksija Emil Zátopek kävi kisojen aikaan Kruunuvuorella neuvostoliittolaisten vieraana ja juoksi näytösluonteisesti Kruunuvuorenlammen ympäri.
Ei ihme, että paikka on ollut urbaanien löytöretkeilijöiden suosima kohde jo vuosikymmenten ajan.
Maantieteilijä, toimittaja ja bloggaaja Marko Leppänen on yksi heistä, joille monimuotoisen luonnon sylissä nukkuva autioitunut huvilayhdyskunta on vuosikaudet ollut paikka, joka huokuu runollisuutta, salaperäisyyttä ja ajattomuutta.
Leppäsen mukaan Kruunuvuori on jatkossakin kaunis ja vihreä, mutta sen luonne muuttuu. Hän arvelee, että huviloiden purkamisen ja tulevan virkistyskäyttöinfrastruktuurin myötä alueesta tulee virallinen, standardien mukainen, määritelty ja rationaalinen.
– Samalla tavoin kuin keinovalo on käytännössä poistanut yön luonnollisen pimeyden jokaisesta Helsingin sopesta, katoavat viimeiset tehokäytöstä vapaat paikat. Omalla logiikallaan tämä on voimakkaasti kasvavassa kaupungissa vääjäämätön prosessi, sillä ”jouten” olevilla eli aktiivisten kehittämis- ja hyödyntämistoimien ulkopuolisilla alueilla ei yksikärkisen kasvun ja tehostamisen näkökulmasta ole arvoa.
Vanhan huvila-alueen ympäristö on tarkoitus säilyttää puistomaisena virkistysalueena. Alueelle tuleva asemakaava sallii uuden kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja virkistysalueelle sopivan rakennuksen rakentamisen nykyisen huvilan tilalle. Rakennus saa olla enintään 150 neliömetrin suuruinen.
Lisäksi palaneen rantasaunan paikalle saa rakentaa enintään 30-neliöisen saunan. Asemakaava sallii myös osalle muiden hävinneiden huviloiden paikoille uusien, virkistystoimintaan sopivien rakennusten rakentamisen.
Yli satavuotias huvila-alue
- Kruunuvuoren huvilayhdyskunta saa alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Helsinki on kasvanut maan suurimmaksi teollisuuskeskukseksi, ja varakkaampi kansanosa alkaa perustaa kesäasuntoja kaupungin laitamille tai sen ulkopuolelle.
- Laajasalossa Uppbyn eli Ylistalon rälssitilan omistamalle maa-alueelle syntyy kaksi huvilayhdyskuntaa: toinen Haakoninlahden pohjoisrannalle ja toinen Kruunuvuoren ja Kaitalahden välimaastoon.
- Vuonna 1905 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen pääomistajaksi tulee suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus.
- Vuonna 1914 saksalainen liikemies ja varakonsuli Albert Godbeck-Löwe ostaa maat Cygnaeuksen suvulta.
- Haakoninlahden huvilat puretaan pois, kun Laajasaloon valmistuu öljysatama 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa.
- 1944 helmikuussa Villa Hällebon ikkunat ja osa seinistä tuhoutuu Helsingin suurpommituksissa.
- Goldbeck-Löwen suvun aika Kruunuvuoressa päättyy toisen maailmansodan jälkeen, kun neljä Saksan miehittänyttä valtaa allekirjoittavat lain, joka johtaa Saksan rajojen ulkopuolella olevan saksalaisten omistaman omaisuuden takavarikoimiseen. Uusi omistaja on Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kaupallinen edustusto Suomessa.
- Vuonna 1946 kommunistisen puolueen työntekijöistä ja heidän perheistään koostuva Kissingen saaritoimikunta vuokraa alueen Neuvostoliitolta.
- Heinäkuussa 1955 rakennusliike Palkkiyhtymä Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne Johannes Aarnio ostaa alueen itselleen.
- 1960-luvun lopulla Aarnio teetättää ensimmäisen suunnitelman alueen rakentamisesta. Suunnitelma sisältää 83 00 kerrosneliötä ja 666 asuntoa. Kaupunki ei myönnä rakennuslupaa.
- 1977 Aarnio anoo lupaa uudelleen, mutta tulos on sama.
- 1982 Aarnio päivittää suunnitelmaa muun muassa vähentämällä kerrosalaa 70 000 kerrosneliöön, mutta kaupunki torjuu tämänkin suunnitelman.
- 1998 Aarnio ehdottaa kaupungille asemakaavan laatimista alueelle. Ehdotus sisältää suunnitelman 28 500 kerrosneliön rakentamisesta alueelle, mutta lupaa ei myönnetä.
- 2000-luvun alkupuolella alueella on useita tulipaloja ja jatkuvia ilkivallantekoja.
- 2013 alueen viimeinen kesäasukas Jouko Röpelinen viettää viimeisen kerran kesää Villa Hällebossa.
- 2016 Aarne ja Saara Aarnion kuolinpesä myy huvilan alueen maat Helsingin kaupungille.
- 2020 lokakuun lopussa KHO antaa päätöksen, jonka myötä virkistysalueen kaava tulee voimaan ja valitukset hylätään.
Millaisia ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella maanantaihin 4. tammikuuta kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi: