Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Vierumäen vuoden 1918 sisällissodan joukkohaudoista löytyi 50 vainajaa – Heli Särkkä toivoo saavansa isoisänsä haudatuksi kotiseudulleen

Toisen joukkohaudan vainajat ovat hyvin säilyneitä. Luujäämistä yritetään saada DNA-näytteet.

Suomen sisällissodasta Vierumäen taisteluista kertova kirja miehen kädessä
Kansallisarkisto selvitti Vierumäen joukkohautoihin haudattujen punaisten henkilöllisyyttä. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
  • Markku Lähdetluoma

Olo on epäuskoinen Versowoodin tehdasalueen keskellä. Punaisten joukkohaudat olivat vielä hetki sitten täällä Heinolan kaupungin omistamalla maalla.

Nyt haudoista ei ole enää merkkiäkään.

Puut on kaadettu, maa parturoitu ja tasoitettu kaivausten jäljiltä. Jäljellä on pelkkä hiekkakenttä. Ympärillä käy kova vilske, kun trukit ja muut työkoneet ajavat edestakaisin.

Päätökseen tulleissa arkeologisissa kaivauksissa löytyi 50 vainajaa. Vierumäelle haudatut odottavat nyt jatkotutkimuksia ja tulevaa hautausta kylmäkonteissa Versowoodin hallissa. Eräs heistä on jyväskyläläisen Heli Särkän isoisä.

Vierumäen joukkohauta Versowoodin tehdasalueen sisällä tasoitettuna kaivausten jälkeen
Tältä paikalta keskeltä Versowoodin tehdasaluetta kaivettiin esiin 50 vainajaa kahdesta joukkohaudasta. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Sukututkimusta 1980-luvulta lähtien harrastanut Heli Särkkä on vakuuttunut siitä, että hänen isoisänsä Juho Reunanen on ollut haudattuna alueelle.

Nyt Särkkä haluaa isoisänsä samaan hautaan isoäitinsä kanssa.

– Haluaisin, että hänet tuotaisiin Jyväskylään, koska hänen vaimonsa hauta on täällä. Meitä on seitsemän serkusta, jotka ovat valmiita antamaan DNA-näytteen

Arvelua isoisän hautaamisesta Vierumäelle tukee muun muassa Kansallisarkiston teettämä tutkimus, jonka tekivät Ilkka Jokipii ja Ville-Pekka Kääriäinen.

Arkistoselvityksen mukaan tunnettujen henkilötietojen perusteella voitiin arvioida, että Vierumäen taisteluissa kaatui todennäköisesti noin 50 punaista.

Heli Särkkä haluaisi isoisänsä haudattavaksi Jyväskylään

Ensimmäisenä tutkitun joukkohaudan vainajat säilyneet hyvin

Joukkohautojen arkeologiset kaivaukset ja tutkimukset teki 19.10.-27.11.2020 Muuritutkimus Oy. Vainajien säilyneisyydessä on huomattava ero eri joukkohautojen osalta, kertoo Muuritutkimuksen johtaja ja arkeologi Kari Uotila.

Ensimmäisestä joukkohaudasta löydettiin 27 vainajaa ja se sijaitsi kosteassa maaperässä, missä vainajat ovat säilyneet hyvin. Maaperä oli niin märkää, että vettä jouduttiin pumppaamaan pois kaivausten aikana.

Uotilan mukaan tästä haudasta saatiin luumateriaalia hyvin talteen yhtä vainajaa lukuunottamatta.

– Vainajat ovat hyvässä kunnossa. Haudattujen ympärillä olevat vaatteetkin ovat hyvin säilyneet. Lähes kaikista vainajista pystytään ottamaan DNA-näytteet.

Toinen joukkohauta sijaitsi muistomerkin alla ja oli maaperältään niin erilainen, että vainajat ovat säilyneet huonosti. Haudasta löydettiin 23 vainajaa.

Heinolan teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen ja kaavoitusarkkitehti Irene Översti Vierumäen joukkohautapaikan edustalla kaivausten jälkeen
Heinolan kaupunki on hoitanut hautojen siirtoa yhdessä Versowoodin kanssa. Kuvassa kaupungin teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen ja kaavoitusarkkitehti Irene Översti. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

– Hauta on täytetty hieman erilaisella hiekkamaalla ja kaiken kaikkiaan maaperä on erilainen. Suurin osa vainajista on maatunut joko kokonaan tai hyvin suurelta osin.

Uotila kertoo, että haudoista ei löytynyt tunnistettavia vainajiin yksilöitäviä esineitä, kuten sormuksia tai kirjeitä.

– Siellä on mahdollisesti yksi taskupeili ja kampa. Sitten on ehkä tupakan holkkeja, jonkun verran käyttämättömiä ammusten osia ja muuta tämän tyyppistä.

Vierumäen vuoden 1918 sisällissodan joukkohaudoista löytyi 50 vainajaa

Vainajien tunnistaminen jää yksinomaan DNA-testausten varaan. Sekin edellyttää, että jokaiselle vainajalle löydetään useita sukulaisia, joilta saatuja DNA-näytteitä voidaan verrata Vierumäelle haudattujen näytteisiin.

Omaisten tahtoa kunnioitetaan

Heinolan kaupungin teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen kertoo, että vainajien omaisia on ilmoittautunut tähän mennessä neljä tai viisi. Heinolan keskustan hautausmaalta on katsottu sopiva paikka Vierumäeltä löydettyjen joukkohaudalle, mutta myös omaisten tahtoa kunnioitetaan.

– Mikäli vainajia saadaan tunnistettua ja löytyy omaisia, jotka haluavat kuolleen läheisensä siirtoa kotipaikkakunnalle, niin myös siihen on sitouduttu.

Edessä on vielä pitkä tie kuljettavaksi ennen kuin vainajista mahdollisesti saatavat DNA-näytteet pystytään yhdistämään omaisiin, joita Kansallisarkiston selvityksessä on saatu selville.

Kansallisarkiston tutkimusta lukuunottamatta Versowood on vastannut kustannuksista, joita on kertynyt jo satojen tuhansien eurojen edestä, kertoo toimitusjohtaja Ville Kopra.

– Tätä on yritetty tehdä niin pieteetillä, huolella ja kunnioittavasti kuin se on ollut mahdollista.

Versowood-yhtiö kertoo sivuillaan kuinka Heinolan kaupunki ja Versowood saivat loppuvuodesta 2018 luvan siirtää joukkohaudassa lepäävät vainajat pois tehdasalueelta seurakunnan kirkkomaalle. Siirtosuunnitelma herätti paljon keskustelua ja asiaa käsiteltiin korkeinta hallinto-oikeuttamyöten.

Kuvassa näkyy ylhäältä päin alue, jossa maata on kaivettu. yhden kaivauksen päällä on teltta.
Vierumäen joukkohaudat olivat jääneet ajan saatossa tehdasalueen sisälle. Kuvassa kaivauksia tehdään teltassa ensimmäisenä löydetyn joukkohaudan yllä. Kuva: Muurintutkimus Oy

Lue myös:

Vierumäen joukkohaudasta löydetty 27 ihmisen jäänteet – sisällissodassa kuolleiden tunnistaminen on hyvin vaikeaa

Tutkimus: Vierumäen joukkohaudassa selvästi luultua vähemmän punakaartilaisia – arkeologiset kaivaukset jumissa