Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tänä viikonloppuna monessa kodissa kirjoitellaan joulukortteja, sillä vielä maanantaina ne voi postittaa halvimmalla joulumerkillä.
Viime vuonna suomalaiset lähettivät noin 15 miljoonaa joulukorttia. Tämä oli kahdeksan miljoonaa korttia vähemmän kuin edellisvuonna. Melkein 35 prosentin pudotuksen taustalla oli osittain viime syksyn postilakko.
– Ihmiset olivat epävarmoja siitä, menevätkö joulukortit perille jouluksi, ja kyllä se sitten näkyi näissä määrissä. Toki se määrä joka vuosi vähän laskee ja sen me olimme jo valmiiksi arvioineet, Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava Tuija Åkerman kertoo.
Postitse lähetettävien joulukorttien määrän lasku on jyrkentynyt 2010-luvulla. Vielä vuosikymmenen alkuvuosina lähetettiin 40 miljoonaa perinteistä joulukorttia.
Postin marraskuun lopulla teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta aikoo kuitenkin lähettää joulutervehdyksen kortilla tai kirjeenä.
Postissa odotetaan, että tänä vuonna suomalaiset lähettäisivät noin 13–15 miljoonaa joulukorttia.
– Mutta tässä on nyt taas uusi poikkeustilanne, kun on tämä korona. Se voi vaikuttaa siten, että ihmiset haluavat nyt ilahduttaa korteilla niitä sellaisia läheisiä, joita ei voi tavata. Mutta toki sitä on vaikea etukäteen arvioida, Tuija Åkerman sanoo.
Korona vauhdittanut kirjepostin vähenemistä
Postin mukaan kirjepostin määrästä on hävinnyt 2000-luvulla sähköisen viestinnän takia yli 60 prosenttia. Tänä vuonna koronapandemia on vähentänyt kirjeiden määrää edelleen.
– Tässä kirjepostissa ovat tietysti kuluttajien lähettämät kirjeet, mutta sitten on yrityskirjeet ja niihin molempiin vaikuttaa niin tämä digitalisaatio kuin koronakin, Åkerman toteaa.
Postin jakaman osoitteellisen kirjepostin määrä väheni vuoden takaisesta huhti–kesäkuussa 24 prosenttia ja heinä-syyskuussa 20 prosenttia.
Tasoittaako joulukorttisesonki kirjepostin määrän laskua?
– Vähän tietysti. Se on iso merkittävä sesonki meille, mutta tuo yrityskirjepuoli on myös erittäin iso. Eli jonkin verran se yleensä auttaa, koska nämä joulukortit ovat sellaisia, että ne eivät digitalisoidu samaa vauhtia kuin muu lähettäminen. Mutta kuitenkin se on kokonaisuudesta vain yksi osa, Åkerman muistuttaa.
Tuija Åkermanin mukaan kirjepuolen joulusesongin merkitys koko yhtiön tulokseen on pienenevä, koska pakettipuoli kasvaa vauhdilla ja kirjeposti vähenee.
Kirjepostia jaetaan joulusesonkina joka arkipäivä
Koska kirjeposti väheni koronan takia entisestään, päätti Posti lopettaa kirjepostin jakelun perjantaisin. Kesäkuun alusta lokakuun loppuun kirjepostia ei riittänyt jaettavaksi neljälle arkipäivälle.
Joulusesongin ajan Posti jakaa kirjeitä ja kortteja myös perjantaisin. Joulun lähestyessä joulupostia jaetaan tarvittaessa myös tiistaisin.
Tammikuussa Posti aikoo palata jälleen poikkeusjärjestelyyn, jossa perjantaina ei jaeta kirjeitä, ainoastaan lehtiä.
Postissa varaudutaan siihen, että joulukorttiliikenne vilkastuu tänä vuonna. Joulukorttien lajitteluun ja jakeluun on palkattu suunnilleen sama määrä ylimääräistä henkilökuntaa kuin aiempina vuosinakin.
– Me ollaan palkattu yhteensä 2 500 jouluapulaista, puolet lajitteluun ja puolet jakeluun, Tuija Åkerman kertoo.
Joulukorttien käsittelyssä on korona-aikana otettu käyttöön erityisjärjestelyjä.
– Kaikki pitävät maskia, turvaväleistä pidetään huolta ja käsihygieniasta. Erittäin matalalla kynnyksellä pitää myös jäädä kotiin, jos on sairaana. Kaikki muutkin turvatoimenpiteet, mitä nyt on suositeltu kaikille kansalaisille, on otettu korttien käsittelyssä huomioon.