Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV jakaa hallitukselle kiitosta ja moitteita laajassa joulukuun raportissaan.
Kiitosta tulee koronakriisin hoidosta.
– Akuutti koronatilanteen hoito on sujunut mittakaavan ja ajoituksen kannalta hyvin, sanoo johtaja Matti Okko.
Sen sijaan suunnitelmat ja keinot velkaantumisen pysäyttämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi eivät tarkastusvirastoa vakuuta.
– Julkisen talouden vahvistamisen polulla alku on ollut hyvin vaatimaton, Okko sanoo.
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja arvioi finanssipolitiikkaa kansallisena ja riippumattomana viranomaisena.
Suomella ollut varaa velkaantua
Koronakriisin hoidon takia Suomen julkinen velka on nousemassa voimakkaasti.
Kun viime vuonna julkinen velka liikkui 60 prosentissa suhteessa bruttikansantuotteeseen niin tänä vuonna kivutaan 70 prosenttiin ja nousu jatkuu ensi vuonnakin, mutta maltillisempana.
Toisaalta jos koronakriisin velkahintalappua vertaa muihin maihin yli kymmenen prosenttiyksikön nousu ei ole edes pahimmasta päästä.
Suomella on myös ollut varaa velkaantua ja sen myöntää tarkastusvirastokin.
Julkinen velkasuhde on Suomessa kriisin jälkeenkin euroalueen yhteenlaskettua velkasuhdetta alempi.
– Kyllä se selittyy lähtötilanteella. Olemme tulleet tähän kriisiin paremmassa tilanteessa kuin moni muu maa, sanoo Okko.
Suomen valtion suuri lisälainanotto on kaiken lisäksi toteutunut käytännössä nollakorolla.
Valtiontalouden lyhyen tähtäimen näkökulmasta tilanteesta on selvitty siis hyvin. Mutta sitten raportti jo synkkenee.
– Velkasuhteen vakauttaminen kymmenen vuoden aikajänteellä on olennaista. Velanhoidon edellytykset kuten korko voi muuttua mitä pidemmälle mennään, Okko sanoo.
Työllisyyden hoito ei ole kestävällä pohjalla
Hallituksen suunnitelmat velkaantumisen hillitsemiseksi jatkossa ovat kuitenkin jääneet vaille konkretiaa.
– Hallitus on tehnyt kestävyystiekartan tukemaan velkasuhteen vakauttamistavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Tällainen ohjenuora on hyvä väline. Olemme kuitenkin huomanneet, että tavotteisiin pääsemiseksi tiekartasta puuttuvat konkreettiset toimet, Okko sanoo.
Myös työllisyyden hoito saa tarkastuvirastolta kritiikkiä.
Syksyllä 2020 hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60 000:sta 80 000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun. Hallituksen tiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Työllisyyden hoito on ihan oleellinen kysymys tämän vakauttamisen ja julkisen talouden pidemmän aikavälin kestävyyden kannalta. Olemme käyneet läpi päätetyt työllisyystoimet ja niiden vaikutusarviot. Ne ovat kyllä hyvin vaatimattomia.
Toisin sanoen julkista taloutta vahvistavia työpaikkoja ei niillä päätöksillä juuri synny. Valtiontalouden tarkastuvirasto patisteleekin hallitusta miettimään jälleen uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi.
– Tämä kyllä luo painetta tehdä jo kevään kehysriihessä uusia päätöksiä, Okko sanoo.
Lue lisää: