Irtisanomisia, rajoituksia, huolta perheestä ja terveydestä, eristäytymistä ja stressiä.
Näistä teemoista on koronapandemian takia puhuttu maaliskuusta lähtien. Uutisista voisi melkein päätellä, että meillä menisi huonosti.
Vaan ei mene. Suomalaisista jopa 86 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä. Luku on jopa suurempi kuin vuosi sitten. Tämä selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Lisäksi yli kolmannes suomalaisista uskoo, että vuoden päästä onnellisuus omassa elämässä on lisääntynyt. Yle uutisoi aiemmin, että myös huolestuneisuus on vähentynyt tänä vuonna: omasta terveydestä, läheisistä, toimeentulosta ja työssäjaksamisesta erittäin huolestuneiden osuus on pudonnut merkittävästi, alle kymmeneen prosenttiin, edellisiin vuosiin verrattuna.
Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muualta, esimerkiksi Sosiaalibarometrista, ja asiantuntijat ovatkin olleet tuloksista yllättyneitä.
Tässä jutussa asiantuntijat etsivät ilmiölle syitä, ja suomalaiset antavat tyytyväisyydelleen kouluarvosanan ja kertovat, mistä tyytyväisyys kumpuaa.
1. Suomalaiset ovat onnellisia, eikä henkilökohtainen tyytyväisyyden taso juuri hetkahda
Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa – jo kolmena vuonna peräkkäin YK:n onnellisuusraportin mukaan. Siitäkin huolimatta, että osa suomalaisista on toista mieltä.
Yhteiskunnalliset ongelmat eivät juuri vaikuta ihmisten tyytyväisyyteen, jos demokraattinen hallinto kestää kriisiajan, sanoo onnellisuusprofessoriksikin kutsuttu psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.
Ojasen mukaan sodat ja vaikeat lama-ajat saattavat vaikuttaa ihmisten tyytyväisyyteen, mutta niistäkin selvitään kohtuullisen nopeasti, kunhan sorto tai köyhyys eivät ole jatkuvaa.
Sen lisäksi meillä jokaisella on "tyytyväisyyden perustaso", joka ei juuri muutu.
– Siihen vaikuttavat esimerkiksi geenit ja lapsuuden ympäristö. Muutoksia tulee, mutta paljon tapahtuu palautumista perustasolle. Aikamoisia myllerryksiä pitää tapahtua, että kansakunnan tyytyväisyyden taso muuttuisi.
Ylen kyselyssä reilut kymmenen prosenttia vastasi olevansa tällä hetkellä tyytymättömiä elämäänsä. Ojanen muistuttaakin, että korona-aika saattaa lisätä tätä kokemusta.
2. Pessimismi suojaa suomalaisia
Ojanen uskoo, että suomalaisille tyypillinen pessimismi suojaa suomalaisia. Suomalaiset ajattelevat, että pahemminkin voisi olla, Ojanen sanoo.
Ojanen puhuukin puolustavasta pessimismistä defenssikeinona: puhutaan siitä, miten pessimisti ei pety, vaikka näin ei välttämättä ajatellakaan.
– Puheissa ollaan pessimistiä ja tuodaan sitä esille, jotta voitaisiin ilahtua.
Toisaalta pessimismi ja optimismi eivät välttämättä olekaan toistensa vastakohtia, ja suomalaisissa piilee Ojasen mukaan molempia.
– Kun tutkimuksissa peilataan tulevaisuutta, niin yllätys, yllätys: se nähdäänkin parempana kuin nykyisyys.
Ylen kyselyssä yli kolmannes arvioikin elämän olevan vuoden päästä onnellisempaa, ja yli puolet ajatteli sen pysyvän yhtä onnellisena.
– Se olisikin vakava merkki, jos ihminen sanoo, ettei mikään auta ja huonompaan mennään. Tämä on jokin biologinen ominaisuus, ja tämän takia ihmiskunta on selvinnyt.
Kuitenkin jos tilanne pitkittyy entisestään ja esimerkiksi rokoterintamalta saadaan huonoja uutisia, seuraava kyselytutkimuksen tulos saattaisi Ojasen mukaan olla erilainen, sillä tilanteeseen liittyy myös optimismia.
3. Vähemmän stressiä, enemmän aikaa ja yhteen hiileen puhaltamista
Kriisit ja onnettomuudet saavat kansalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Sosiaalipsykologian tohtorikoulutettava Jennifer de Paola Helsingin yliopistosta uskoo, että yhteistyötä tehdään kansainvälisen kriisin aikana enemmän, ja se vaikuttaa myös ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.
– Kiitollisuus ja auttamishalu ovat osa onnellisuuden kokemusta.
De Paola nostaa esiin rutiinien muutokset, jotka saattavat myös vaikuttaa tyytyväisyyden tuntemukseen. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työelämän muutokset ovat osaltaan lisänneet työhyvinvointia.
– Etätyö ei sovi kaikille, mutta toisaalta esimerkiksi työmatkat ja se, ettei perheelle jää aikaa arjessa, aiheuttavat paljon stressiä. Nyt näitä ongelmia ei ole.
De Paola kuitenkin muistuttaa, että vaikka suomalaiset kertovatkin olevansa tyytyväisiä eläämänsä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että suomalaiset kokisivat paljon positiviisia tunteita.
4. Kriisi oli muistutus siitä, mikä on tärkeää
– Elämänpiirin pienentyminen on saanut suomalaiset ymmärtämään, mitkä ovat tyytyväisyyden peruspuitteet, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen. Karvonen on ollut mukana tekemässä tämän vuoden sosiaalibarometria, josta selvisi, että sosiaalityöntekijät ja -johtajat arvioivat väestön hyvinvoinnin parhaaksi koko mittaushistoriassa eli vuodesta 1997 lähtien.
Tämä johtuu Karvosen mukaan siitä, että jos suomalaisilta kysytään hyvän elämän perustaa, he todennäköisesti mainitsevat perheen ja terveyden. Näissä puitteissa monella meneekin hyvin: perheelle on jäänyt aikaa, ja koronatauti on koskettanut henkilökohtaisella tasolla pientä joukkoa ihmisiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely tehtiin 27.-30.11. ja otos oli 1149, virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Lue myös: Suomalaisten huoli on vähentynyt koronavuonna – tutkija: meissä on voimavaroja selviytyä
Oletko sinä tyytyväinen elämääsi? Voit keskustella aiheesta alla 18.12. klo 23:een asti.
Koronan läpi -jutuissa ja ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19–20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä.