Aivan kaikki suomalaishiihtäjät eivät ole tyytyväisiä Hiihtoliiton toimintaan viime aikoina. Sprintterinä tunnetuksi tullut Verneri Suhonen avautui Twitterissä sen jälkeen, kun Hiihtoliitto päätti lauantaina Suomen lähtevän vuoden alussa Tour de Ski -kiertueelle.
Kymmenen päivää aiemmin Hiihtoliitto oli päättänyt, että Suomen hiihtomaajoukkue ei lähde loppuvuoden maailmancup-kilpailuihin Davosissa ja Dresdenissä.
–Siis mitä?! Ei voida lähteä Sveitsiin tai Saksaan kilpailemaan koska ”kupla” ei ole tyydyttävä mutta kolmen viikon päästä voidaan lähteä kiertämään Keski-Eurooppaan rinkiä maasta maahan? Haisee ihan pikkusen imagonkiillotus, mutta helppohan se on sprinttiviikonlopuista viilata, Suhonen kirjoitti Twitter-tililleen lauantaina.
Suhonen avasi tuntemuksiaan ja ajatuksiaan lauantai-iltapäivällä Yle Urheilulle. Ajatukset olivat nousseet esiin harjoituslenkillä ja hän päätti puhua turhautumisestaan ääneen.
– Ihmettelin lähinnä, miten linjaus muuttui vaihtui näin nopeasti. Reilu viikko sitten päätettiin, että jätetään Davosin ja Dresdenin maailmancup-kilpailut väliin. Reilussa viikossa kansainvälinen koronatilanne ei ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Miten sitten yhtäkkiä asiat olisivat reilun viikon aikana muuttuneet paremmiksi ja Tour de Skille lähteminen olisi järkevämpää tai hyväksyttävämpää? Suhonen kertoo.
Suhonen totesi, että olisi ollut itse halukas kilpailemaan Davosissa ja Dresdenissä. Näissä kilpailuviiikonlopuissa matkat ovat sprinttipainoitteisempia verrrattuna Tour de Ski -kiertueeseen.
– Jokainen puhuu omasta puolestansa. Tour de Ski ei ole välttämättä omissa intresseissä. On turhauttavaa, että ei lähdetä Davosiin ja Dresdeniin. Niissä olisi ollut itselle edullisia matkoja, kuten vapaan sprintit, Suhonen myöntää rehellisesti.
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen puhui, että Suomi tekee omat ratkaisunsa, kun Norja vetäytyi loppuvuoden maailmancupin kilpailuista. Suhonen kyseenalaistaa myös, tekeekö Hiihtoliitto itsenäisiä päätöksiä kisaamisesta.
– Tuntuu, että johtoporras on tavallaan peesaaja. Norja on iso maa, joka tekee päätökset. He ovat ilmoittaneet, että jättävät Tour de Skin välistä. Mutta sitten taas Ruotsi ilmoittaa lähtevänsä Tour de Skille. Onko sitten Suomi päättänyt, että mekin voidaan lähteä?
Lauantaina Pasanen totesi Hiihtoliiton tiedotteessa, että urheilijat haluavat kilpailla ja urheilijat tarvitsevat myös mahdollisuuden koviin kansainvälisiin kilpailuihin ajatellen MM-kilpailuja.
– Näin se varmasti on. Jokainen meistä haluaa kilpailla. Näin se on myös omalla kohdallani. Haluan kilpailla, kun vire näyttää hyvältä, Suhonen sanoo.
– Davos ja Dresden ovat olleet itselle hyviä kisoja. Ne ovat sopineet omiin vahvuuksiin täydellisesti. Kauden tärkeimmät maailmancupit jää välistä.
"Välillä tuntuu, että sprinttipisteitä pidetään vähempiarvoisina"
Kovista sanoistaan huolimatta Suhonen kunnioittaa kaikkia Hiihtoliiton päätöksiä. Hän ei ole esimerkiksi keskustellut valmennusjohdon kanssa näkemyksistään ja pyytänyt vastauksia. Suhonen ei halua haastaa riitaa, vaan ihmetellä yhtäkkistä linjan muutosta Hiihtoliiton päätöksenteossa. Suhonen haluaa puhua myös sprinttereiden puolesta.
– Tulee väkisikin olo, että normaalimatkoille tulee aina täysi panostus. Sprintit jää vähän pienemmälle huomiolle. Olisi kuitenkin monta kovaa sprintteriä kerryttämässä kovia pistesaaliita, Suhonen avautuu.
– Välillä tuntuu, että sprinttipisteitä pidetään vähempiarvoisina kuin distanssimatkojen pisteitä. Väkisinkin herää tällaisia ajatuksia. Ne ajatukset eivät pidä välttämättä ollenkaan paikkaansa. Se on vain tällainen yleinen ilmiö, kun sprinttimaajoukkuetta ei tällä hetkellä ole.
Koetko, että Hiihtoliitossa tai ylipäätänsä suomalaisessa hiihdossa ei arvosteta tarpeeksi?
– En sano, että asia olisi näin. Ehkä näin on ollut ennen. Mutta tilanne on parantunut. Silti haluan edelleen puhua sprinttereiden puolesta ja pitää sprinttereiden puolia, Suhonen toteaa.
– Sprintti on ollut jo pitkään tulevaisuuden laji. Mitä enemmän hiihdosta saadaan katsojaystävällisempää, sitä parempi se on lajille. Haluan siksi pitää sprinttereiden puolia. Tuntuu, että distanssimatkojen kymmenettä sijaa arvostetaan välillä enemmän kuin sprintin kymmenettä sijaa.
23-vuotiasta Suhosta harmittaa etenkin sen takia, että hän on kokenut itsensä huippukuntoiseksi alkukaudesta. Viime vuonna juurikin Davosin vapaan sprintissä Suhonen nappasi uransa toistaiseksi parhaan maailmancup-sijoituksen, kun hän oli 16:s. Rukalla kaudenavauksessa perinteisen sprintissä Suhonen oli 23:s. Suhonen kokee, että olisi ollut tänä viikonloppuna Davosissa siis hyvässä iskussa.
– Rukalla meni hyvin, kun perinteinen on heikompi tyylini. Odotin kyllä paljon hyviä asioita loppuvuoden kilpailuista. Olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Silloin tälläiset päätökset turhauttavat ekstrapaljon, Suhonen toteaa.
Taloudelliset menetykset mietityttävät
Suhonen nostaa esiin myös turhautumisensa myös kisoista vetäytymisestä aiheutuvan taloudellisen huolen takia.
– Kilpailemisessa on kiinni oma päivittäinen selviytyminen ja tulos. Itseäni ja kumppaneitani kohtaan kilpaileminen olisi todella tärkeää, Suhonen toteaa.
Suhonen muistuttaa, että palkintorahat alkavat kertyä 20. sijasta ja siitä paremmista sijoista.
– Omat tavoitteet ovat kuitenkin maailmancupissa kympin sakkiin. Ei toki omalta sohvalta voi arvioida, kuinka mones olisi kilpailussa, Suhonen toteaa.
Suhosta harmittaa etenkin hänen tukijoidensa puolesta päätökset vetäytyä loppukauden maailmancupeista.
– On tullut muutama hyvä tukija tälle kaudelle. Maajoukkueasuun on tullut mainoksia, Suhonen sanoo.
–Tämä tilanne luo myös epävarmuutta jatkoon. Jos ei ole kisoja, se vaikuttaa aika paljon mietittäessä tukijoiden kanssa asioita sopimuskauden jälkeen.
Taloudelliset huolet ovat nousseet esiin myös Norjassa. Muutama maajoukkuehiihtäjä kertoi heikosta tilanteestaan aiemmin Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.
Myös Kansainvälinen hiihtoliitto saa risuja
Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen perusteli lauantaina Yle Urheilulle Tour de Skille lähtöä sillä, että terveysriskejä saatiin madallettua tarpeeksi paljon.
– Olimme hyvin kriittisiä, Valtonen painotti.
– Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on kilpailujärjestäjien kanssa terästäytynyt terveysturvallisessa kilpailujen järjestämisessä. Olemme saaneet myös majoitusolosuhteet sellaisiksi, että pystymme olemaan täysin oman joukkueen kesken ja liikumme joukkueen omilla kyydeillä.
Vielä Davosin maailmancupissa näin ei olisi ollut. Valtonen kertoi viime viikolla Yle Urheilulle, että Davosin kisajärjestäjät eivät myöskään pysty rakentamaan joukkueille kisakuplaa, jolloin tartuntariski on korkeampi.
– Siellä olisi käytännössä asuttu hotellissa, jossa on myös muita asukkaita ja liikkuminen kilpailupaikoille olisi tapahtunut joko omilla autoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla, Valtonen sanoi.
Kaikkea turhautumista Suhonen ei purakaan Suomen Hiihtoliiton suuntaan. Hän antaa risuja myös kansainväliselle hiihtoliitolle FISille. Syksyn ja alkutalven aikana on puhuttu paljon, kuinka FIS ei reagoinut kilpailukalenterissaan ja poikkeukselliseen kauteen valmistautumisessa lainkaan koronaviruspandemiaan. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU puolestaan keskitti loppuvuoden kilpailut kahdelle paikkakunnalle Kontiolahdelle ja Hochfilzeniin.
– Ihmetyttää myös, että ampumahiihdossa homma toimii. IBU alkoi kesällä miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja koronatilanteen hoitamiseksi. Tuntui, että FIS luotti homman vain hoituvan. Ihmettelen FISinkin toimintaa, että se on tuolla tasolla. Ei ole hoidettu asioita välttämättä ihan viimeisen päälle, Suhonen toteaa.
– FISillä on myös vastuu tehdä kilpailuista turvallisia ja tehdä asiat niin, että kuplat toimivat. Tätähän vastaan suuret maat (Norja, Ruotsi ja Suomi) asettuivat. Tuntuu, että FISiä ei kiinnosta meidän suurten hiihtomaiden näkemykset ollenkaan. He vain haluavat väkisin pitää kilpailut. Eihän kilpailut ole mitään maailmancupin kilpailuja, jos sieltä puuttuvat Norja, Ruotsi ja Suomi.
Liekki sammui hetkellisesti
Suhonen myöntää, että motivaatio oli koetuksilla, kun kilpailuja ei ole ollut.
– On jo sen verran rutinoitunut hommaan, että samalla innolla tekee koko ajan töitä. Mutta oli pientä palon puutetta. Oli niin kova halu menestyä ja tehdä hyvää tulosta. Se on suurin motivaationlähteeni hiihtourheilussa. Oli hetkellistä liekin sammumista, Suhonen avaa.
– Itselläni on ollut helpointa keskittyä johonkin tiettyyn maaliin. Kun on ollut joku maali, menen täysillä sitä kohti. Nyt sitä selkeää maalia ei ole. Olympialaiset siintää jo kirkkaana mielessä, mutta pitää mennä päivä kerrallaan.
Ihan täysin Suhonen ei ole kuitenkaan menettänyt toivoaan helmikuun Oberstdorfin MM-kisoja ajatellen.
– Toivon, että päästään Oberstdorfin MM-kisoja varten katsastamaan tilanne. MM-kisoihin kuplan saaminen on myös helpompaa. Sitä kautta tässä on mennään. Mutta pitää onnistua kilpailuissa ennen MM-kisoja, Suhonen toteaa.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi toisaalta ymmärtää Suhosen purkausta ja toisaalta ei.
– Nuorilla hiihtäjillä varmasti näytönhaluja. Pitäisi antaa näyttöjä MM-kilpailuihin, Jauhojärvi sanoi Urheilustudiossa.
– Nyt on poikkeustilanne. Siitä varmasti on keskusteltu joukkueen sisällä. Lääkärit ja valmentajat ovat perustelleet, miksi ei mennä kisoihin. Mutta ymmärrän siis, että näytönhaluja olisi.
Jauhojärven mukaan Suhosen avautuminen kertoo ainakin yhdestä asiasta.
– Kyllä tämä kertoo siitä, että jotkut urheilijat haluaisivat oikeasti lähteä maailmancupiin. Liitto on päättänyt toisin. Veikkaan, että Suomi ei ole ainoa Pohjoismaa, josta löytyisi kritiikkiä tällaista päätöksentekoa kohtaan.
Lue lisää:
Ruotsin hiihtoliitto päätti – maajoukkue osallistuu Tour de Skille