Hämeen ely-keskus on vihdoin tehnyt päätöksen Hämeen lääninhallituksen vanhan päärakennuksen sekä Hämeenlinnan Raatihuoneen suojelusta. Suojelumääräysten mukaan rakennusten ulkoarkkitehtuuri, tilajako ja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.
– Molemmissa torin laidalla sijaitsevissa rakennuksissa on sellaisia sisätiloja, jotka oli tarpeen suojella erityislailla, kertoo johtava alueidenkäytön asiantuntija, arkkitehti Annu Tulonen Hämeen ely-keskuksesta.
Ely-keskuksen antama suojelumääräys ei kuitenkaan koske toria, eikä toripuistoa, koska ne voidaan suojella asemakaavalla.
– Lisäksi lääninhallituksen päärakennuksen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavalla, Tulonen kertoo.
Suojeluasia tuli vireille kesäkuussa 2014. Silloin suojeltaviksi esitettiin Hämeen lääninhallituksen päärakennuksen ja raatihuoneen lisäksi myös niiden välissä olevaa toria toripuistoineen.
– Asian viivästyminen vuosilla johtui resurssipulasta sekä siitä, että vanhoja päätöksiä oli kertynyt ruuhkaksi asti. Nyt ruuhkat on saatu vihdoin purettua, kertoo Tulonen.
Molempia rakennuksia koskevat suojelumääräykset:
1. Rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.
2. Rakennusten ulkoarkkitehtuuri, tilajako ja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää.
3. Lääninhallituksen ja raatihuoneen rakennusten hoidon, korjausten ja muutosten on perustuttava riittäviin selvityksiin niiden historiasta, rakenteista, yksityiskohdista ja kunnosta.
4. Muutoksissa sekä rakentamis- ja korjaamistöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirasto voi antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.
Hallintorakennusten akseli kaupungin sydämessä
Lääninhallituksen vanha päärakennus valmistui vuonna 1837 intendentti Carl Ludvig Engelin laatimien piirustusten mukaan. Hallintorakennus on kolmikerroksinen, rapattu, empiretyylinen kivitalo, joka restauroitiin 1990-luvun alussa Vilhelm Helanderin laatiman suunnitelman mukaan.
Hämeen lääninhallituksen suojelu kohdistuu myös rakennuksen ulkoarkkitehtuurin lisäksi sisätilojen tilajakoon, käytäviin, sisäoviin, listoihin, seiniin ja kattoihin ja porraskaiteisiin ja maalaukset tulee säilyttää (kiinteä sisustus).
Hämeenlinnan torin etelälaidalla olevan raatihuoneen piirustukset sekä kustannusarvio tilattiin lääninarkkitehti Alfred Cawénilta. Uusrenesanssityylinen talo valmistui 1888. Raatihuoneen peruskorjaus valmistui keväällä 1990. Peruskorjauksen suunnitteli Hämeenlinnan kaupungin arkkitehtiosasto ja kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Sisustussuunnittelusta vastasi puolestaan professori Antti Nurmesniemi.
Raatihuoneen osalta suojelu kohdistuu ulkoarkkitehtuuriin eli julkisivuihin, ikkunoihin ja oviin. Lisäksi suojelu kohdistuu sisätilojen seiniin ja niiden maalauksiin, sisäkattoihin ja niiden maalauksiin, välioviin puukoristuksineen, lattioihin, listoihin, pylväisiin ja pilastereihin sekä porras- ja parvekekaiteisiin sekä pohjakerroksen holvattuihin kattoihin.
Museovirasto muistuttaa suojeluesityksestä antamassaan lausunnossa, että lääninhallitus oli ensimmäinen Engelin kauden lääninhallitustaloista ja siellä keisari Aleksanteri II allekirjoitti asetuksen suomen kielen saattamiseksi yhdenvertaiseksi ruotsin kielen kanssa.
Raatihuone puolestaan on ainoa jäljellä oleva lääninarkkitehti Cawénin suunnittelema kivirakennus ja siten rakennustaiteellisesti ainutlaatuinen.