Yli 7 800 kuollutta ja lähes 350 000 sairastunutta. Siinä on Ruotsin koronastrategian tulos tähän mennessä.
Strategian takana on Ruotsin Kansanterveysvirasto ja siellä erityisesti valtionepidemiologi Anders Tegnell.
Strategia on perustunut vapaaehtoisuuteen. Virasto on luottanut siihen, että ruotsalaiset noudattavat sen antamia ohjeita. Ruotsin hallitus on puolestaan luottanut virastoon ja tehnyt omat päätöksensä sen suositusten pohjalta.
– On ainutlaatuista luottaa yhteen viranomaiseen tällä tavalla, valtiotieteen tohtori Marja Lemne Södertörnin korkeakoulusta Tukholmasta sanoo puhelimitse Ylelle.
Lemne toimi pitkään virkamiehenä muun muassa Ruotsin eläkevirastossa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa ennen kuin siirtyi takaisin tutkijaksi. Hän on seurannut viranomaisten toimintaa sekä sisä- että ulkopuolelta yli 50 vuotta.
Nyt hallituksen luottamus Tegnellin linjaan näyttää olevan murenemassa. Hallitus kertoi eilen perjantaina uusista tiukoista koronarajoituksista. Ne ovat vastaus koronakäyrien jyrkälle nousulle, joka alkoi marraskuussa.
Koronan ilmaantuvuusluku on Ruotsissa noin 782 sataatuhatta asukasta kohti, osoittaa Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n tilasto joulukuun 18. päivänä. Suomen vastaava luku on 112.
Anders Tegnellin arviot siitä, että Ruotsi säästyisi koronan toiselta aallolta ovat osoittautuneet vääriksi.
"Erittäin huolestuttavaa"
Ruotsin koronahoidossa on ollut kaksi huomiota herättävää piirrettä, huomauttaa Marja Lemne Södertörnin korkeakoulusta.
– On epätavallista, että hallitus on antanut näin paljon valtaa yhdelle viranomaiselle. Se on erittäin huolestuttavaa.
Hallitus on perustellut Kansanterveysviraston johtavaa asemaa sillä, että ministerit eivät ole tartuntatautiasiantuntijoita. Perusteena on ollut myös ruotsalainen hallintomalli, joka takaa viranomaisille vahvan aseman ja kieltää ministereitä ohjaamasta virastojen päivittäistä työtä.
Lemne huomauttaa, että hallituksen ei suinkaan tarvitse tehdä niin kuin Kansanterveysvirasto sanoo. Ei ole epätavallista, että hallitus sivuuttaisi asiantuntijaviranomaisten suositukset.
– Hallitus ohjaa viranomaisia ja kantaa viime kädessä vastuun, Lemne toteaa.
Samalla linjalla on Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Bo Rothstein, jota pidetään yhtenä Ruotsin hallintomallin parhaimmista asiantuntijoista. Hän totesi sanomalehti Svenska Dagbladetissa marraskuun loppupuolella, että esimerkiksi talouskriisien hoitoa tai vuoden 1981 sukellusvenekriisiä ei jätetty virkamiesten vastuulle.
Lemne tai Rothstein eivät halua spekuloida sillä, miksi hallitus on pitkään asettunut koronakriisin hoidossa takapenkille. Lemne kuitenkin huomauttaa, että valtio-opissa tunnetaan "shame and blame" -teoria.
– On helpompi syyttää muita, kun ei ota vastuuta.
Oppositio on ollut hiljaa
Toinen korona-ajan huomiota herättävä piirre on, kuinka hiljaa oppositio on ollut, Lemne sanoo. Hallituksen ja Kansanterveysviraston linjaa on arvosteltu vain vähän.
– Demokratian toimiminen vaatii aktiivisen opposition. Kaikki ovat hoitaneet tätä melko kömpelösti.
Ruotsin pääoppositiopuolue on maltillinen kokoomus, mutta oppositiossa ovat myös kristillisdemokraatit, ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue. Näistä ruotsidemokraatit on tähän mennessä ollut aktiivisin hallituksen koronalinjan arvostelija.
Ruotsidemokraatit on vaatinut kasvomaskien käyttöä kesästä lähtien. Alun perin hallitus tyrmäsi ajatuksen, koska Ruotsissa "lääketieteellisiä päätöksiä eivät tee puolueet vaan asiantuntijat".
Kansanterveysvirasto ei ole halunnut suositella kasvomaskien käyttöä, koska se voisi viraston mukaan luoda ihmisille väärän turvallisuuden tunteen. Virasto on pitänyt turvavälien noudattamista maskeja tärkeämpänä.
Eilen perjantaina sekä hallitus että Kansanterveysvirasto asettuivat kuitenkin kasvomaskien käytön taakse. Niitä suositellaan julkisessa liikenteessä ruuhka-aikoina.
"Eroa, Anders Tegnell"
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson vaati Anders Tegnellin eroa mielipidekirjoituksessa Dagens Nyheterissä kesäkuun alussa. Hän sanoi, että Ruotsin linja vaikutti yhä oudommalta muuhun maailmaan verrattuna ja kuvasi kuolleiden määrää traagiseksi.
Åkesson moitti Kansanterveysvirastoa useista virheellisistä olettamuksista ja kyvyttömyydestä tunnustaa virheensä. Hallitusta hän moitti Kansanterveysviraston varjoihin kätkeytymisestä.
– Väärien päätösten tekijöiden pitää harkita tehtävänsä jättämistä välittömästi. Anders Tegnellin pitää siksi erota. Vasta silloin hän osoittaa ruotsalaisille kantavansa vastuun Kansanterveysviraston virheistä, Åkesson kirjoitti.
Myös yksittäiset julkisuuden henkilöt ovat vaatineet Tegnellin eroa, ja internetissä on vetoomus Tegnellin eroamiseksi. Sen on kuitenkin allekirjoittanut vain runsaat 3 000 henkilöä.
Tegnell nauttii yhä kansan enemmistön luottamusta, vaikka luottamus häneen onkin alimmillaan koko kriisin aikana. Torstaina julkaistu mielipidemittaus osoittaa, että 59 prosenttia ruotsalaisista tuntee suurta luottamusta Tegnelliä kohtaan. Määrä on vähentynyt kuudella prosenttiyksiköllä marraskuusta.
16 prosenttia kertoo luottavansa häneen vain vähän. Määrä on vähentynyt kahdella prosenttiyksiköllä.
"Moni muu olisi jo eronnut"
Vaikka vaatimukset Tegnellin erosta ovat hajanaisia, valtiotieteen tohtori Marja Lemne veikkaa, että moni muu olisi hänen asemassaan jo eronnut.
Hän huomauttaa, että Tegnellin arviot taudin kehityksestä ovat jatkuvasti menneet pieleen. Lisäksi Kansanterveysviraston linja rikkoo Maailman terveysjärjestön ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen suosituksia.
– Meillä on eri linja, ja me olemme muka oikeassa.
Lue lisää Anders Tegnellin virhearvioista tästä jutusta:
Tegnellin asemasta päättää Kansanterveysvirasto.
– Hallitus ei voi erottaa Anders Tegnelliä. Se ei voi edes erottaa virastojen pääjohtajia, Lemne sanoo.
Kansanterveysviraston pääjohtajalla Johan Carlsonilla olisi valta erottaa Tegnell, mutta siitä ei ole mitään merkkejä.
Hallitus pidensi pari kuukautta sitten Carlsonin omaa kautta maaliskuun lopusta lokakuun loppuun 2021.
Kuka tahtipuikkoa heiluttaakaan?
Ruotsissa toistettiin koko kevään, kesän ja alkusyksyn mantraa Kansanterveysviraston asiantuntijuudesta ja itsenäisyydestä koronakriisin hoidossa.
– On selvää, että me heilutamme tahtipuikkoa. Meiltä odotetaan erilaisia toimia, ja meihin kohdistuu kova paine ulkopuolelta. Mutta me hoidamme näitä kysymyksiä itsenäisesti, Johan Carlson Kansanterveysvirastosta sanoi sanomalehti Dagens Nyheterille 15. maaliskuuta.
Koronan toinen aalto on saanut myös Ruotsin hallituksen toimimaan. Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti eilen perjantaina merkittävistä koronarajoituksista.
Hallituksen linja alkoi kuitenkin tiukentua jo marraskuun 11. päivänä, kun Löfven ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että hallitus kieltää alkoholin myynnin ravintoloissa kello 22 jälkeen illalla.
Kansanterveysviraston Johan Carlson tai Anders Tegnell eivät olleet mukana lehdistötilaisuudessa, toisin kuin aiemmin.
Muutamia päiviä myöhemmin Löfven ilmoitti yli kahdeksan henkilön kokoontumisten kieltämisestä. Hän myös halusi korjata väärinkäsityksen, että Ruotsin strategia olisi perustunut vain suosituksiin.
– Minulta ja muilta ministereiltä on kysytty, miksi siirrymme nyt suosituksista kieltoihin ja miksi emme tehneet näin, kun tilanne keväällä oli kriittinen, Löfven totesi lehdistötilaisuudessa.
– Ruotsin strategiana on koko ajan ollut sekä suositusten että kieltojen käyttäminen. Keväällä suosituksia noudatettiin suuressa määrin, ja ruotsalaiset käyttivät tervettä järkeään.
Nyt suosituksia ei Löfvenin mukaan enää noudatettu riittävän hyvin, ja siksi oli kieltojen aika. Kahdeksan henkilön kokoontumisten kieltämisen lisäksi Löfven neuvoi ihmisiä olemaan menemättä kuntosalille tai kirjastoon ja olemaan järjestämättä juhlia tai päivällisiä.
Tiukkoja rajoituksia jouluksi
Eilen perjantaina hallitus ilmoitti tiukoista koronarajoituksista jouluksi. Rajoitukset ovat voimassa kuukauden.
– Älkää antako joulunvieton aiheuttaa tartuntarypästä. Älkää tavatko koko sukua joulupöydässä. Viettäkää joulu vain lähimpienne kanssa, pääministeri Stefan Löfven vetosi lehdistötilaisuudessa.
Ravintoloiden alkoholinmyyntikieltoa aikaistetaan kello 20:een, ja ravintolaseurueen koko puolitetaan neljään.
Valtion, maakäräjien ja kuntien ei-välttämättömät toiminnot, kuten urheilutilat, museot ja kirjastot, suljetaan välittömästi.
Ostoskeskusten, liikkeiden ja kuntosalien kävijämääriä rajoitetaan.
– Jos emme saavuteta toivotettua tulosta, hallitus alkaa suunnitella näiden palvelujen sulkemista kokonaan, Stefan Löfven ilmoitti.
Kitkaa Löfvenin ja Tegnellin välillä?
Ruotsalainen media on tulkinnut hallituksen ottaman aktiivisemman roolin koronakriisin hoidossa merkiksi epäluottamuksesta Tegnelliä ja Kansanterveysvirastoa kohtaan. Lemne on samaa mieltä.
– Minun arvioni mukaan heidän välillään on kahnausta. Sekä Tegnell että Löfven ovat kieltäneet sen, ja se on lakaistu maton alle, mutta siellä se on.
Lemne perustaa arvionsa lausuntoihin, joissa ministerit yhtäältä kyseenalaistavat Tegnellin arvioita ja Tegnell toisaalta hallituksen päätöksiä.
Ruotsin radio haastatteli Tegnelliä samana päivänä, kun Löfven oli kertonut kahdeksan henkilön kokoontumisrajoituksesta. Radiotoimittaja oletti lähtökohtaisesti, että rajoitus perustui Kansanterveysviraston suositukseen ja halusi tietää, koska siitä on päätetty.
– Tämä on hallituksen päätös. Me emme ole sitä vaatineet, Tegnell sanoi. Pääministerin linjauksen vastaisesti hän myös arvioi, että elokuvissa voisi jatkossakin käydä.
Sosiaaliministeri Lena Hallengren on kyseenalaistanut Tegnellin suosituksia pariinkin otteeseen. Kun Tegnell totesi, että isovanhemmat ja lapsenlapset voivat halata toisiaan taas vapaasti, Hallengren toppuutteli.
– En periaatteesta koskaan sano Anders Tegnelliä vastaan. Mutta mielestäni pitää varoa tulkitsemasta tätä yleisenä ohjeena, Hallengren sanoi lokakuun lopussa SvD:n mukaan.
Oppositio aktivoitumassa?
Koronakomitean väliraportin julkistaminen tiistaina on tarjonnut oppositiolle mahdollisuuden aktivoitua koronakriisissä. Raportissa todettiin, että Ruotsi on epäonnistunut vanhusten suojelemisessa. Vanhustenhoidon rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu.
– Perimmäinen vastuu on hallituksella ja aiemmilla hallituksilla, jotka ovat tienneet näistä puutteista, sanoi komitean puheenjohtaja Mats Mellin tiedotustilaisuudessa.
Neljällä kymmenestä vanhainkotien hoitajasta ei ole perushoitajan tutkintoa, huomautti koronakomitea. Sairaanhoitaja on usein töissä vain toimistoaikaan.
Kristillisdemokraatit on profiloitunut Ruotsissa hoiva- ja vanhustenhoitopuolueena. Puheenjohtaja Ebba Busch kuvaili torstaina koronakomitean kritiikkiä hallitusta kohtaan "lyijynraskaaksi".
Hän kehotti pääministeri Stefan Löfveniä eroamaan. Buschin mielestä Löfvenin pitäisi arvioida, onko tämä oikea henkilö johtamaan Ruotsin kriisistä.
– Muutoin hänen pitää erota, Busch sanoi uutistoimisto TT:lle.
Hän ei aio esittää pääministeristä luottamusäänestystä valtiopäivillä, koska hallituksella on siellä enemmistö ja äänestys olisi turha.
Vallan hajauttamisen ongelma
Valtiotieteen tohtori Marja Lemne huomauttaa, että vallan alueellinen hajauttaminen on vaikeuttanut koronakriisin hoitoa Ruotsissa.
Vastuu terveydenhuollosta on maakäräjillä ja vastuu vanhustenhoidosta kunnilla. Ne hoitavat asioitaan itsenäisesti, ellei lainsäädännössä ole erikseen säädetty toisin.
– Valtion, alueiden ja kuntien jako vaatii koordinaatiota. Tehtävien jako ei ole selkeää kriisiaikana. Koordinaatio vie aikaa, Lemne sanoo.
Ruotsin perustuslaissa ei ole määritelty, miten valta jaetaan muissa kriiseissä kuin sodassa. Hallitus valmistelee nyt pandemialakia, mutta Lemne ei ole vakuuttunut sen tarpeesta.
– Ensi kerralla joudumme ehkä käsittelemään erilaista kriisiä, kuten luonnonkatastrofia. Meillä ei ole lakiteknisesti riittävää valmiutta kriisien hoitoon, Lemne sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että hallitus tekee aloitteita kriisivalmiuden parantamiseksi ennen kuin kriisi on ohi.
Lue lisää:
Ruotsin koronakomissio: Vanhusten suojelemisessa on epäonnistuttu – katso raportin esittely
Svenska Dagbladet: Sprickan växer – så blev Tegnell av med sitt veto [maksumuurin takana]