Nyhtökaura, Härkis, oumph, quorn, tofu, seitan ja tempeh ovat jo pitkään vallanneet kauppojen hyllyillä tilaa jauhelihan, sisäfileen ja kanankoipien rinnalle.
Lihankorvikkeet jalostuvat nakkien, pihvien, pyöryköiden tai suikaleiden muotoon.
Suomalainen lihan ostaja tiiraa paketista usein alkuperämaata ja suosii suomalaista. Kasviproteiinien äärellä tilanne on vaikeampi.
Kasviproteiinituotteiden valmistajat Suomessa eivät saa kotimaasta kaikkia tarvitsemiaan raaka-aineita. Melkein kaikissa kasviproteiinituotteissa käytettävää rikastettua kasviproteiinia eli proteiini-isolaattia ei valmisteta Suomessa.
Siksi esimerkiksi Verso Food Oy kilpailijoineen joutuu käyttämään ulkomailla valmistettua proteiinia. Härkiksessä käyttämänsä proteiinit yritys tilaa ranskalaiselta tehtaalta. Se on alalle epämieluisa tilanne.
– Tottakai haluaisimme kotimaista, jos saisimme sellaista tuotetta, joka saa aikaiseksi tuotteemme rakenteen, sanoo Verso Foodin hallituksen jäsen ja vanhempi neuvonantaja Leena Saarinen.
Härkiksessä ja muissa lihankorvikkeissa täytyy käyttää enemmän proteiinia kuin kotimaisissa kasviproteiinin lähteissä, kuten herneessä, itsessään on, jotta tuotteeseen saadaan tietyntyyppinen rakenne. Siksi niissä käytetään esimerkiksi herneestä teollisesti rikastettua kasviproteiinia.
Noin puolet Härkiksestä sisältää härkäpapua. Sitä viljellään laajasti Suomessa, saman verran kuin perunaa, eikä sen kotimaisessa saatavuudessa ole ongelmia.
Kotimainen proteiinilaitos voisi käyttää kotimaisia raaka-aineita
Kun raaka-aineita ostetaan ulkomailta, osa alan euroista ja töistä karkaa ulkomaille.
Kestävän elvytyksen työryhmä suositti lokakuisessa loppuraportissaan investointia kasviruoka-alan yhden merkittävän pullonkaulan ratkaisemiseksi.
Työryhmän mukaan Suomeen pitäisi rakentaa vaihtoehtoisten proteiinintuottajien kaipaama laitos, jossa jalostettaisiin herneestä ja härkäpavusta alan yritysten tarvitsemia raaka-aineita.
– Olemme tosi iloisia, että työryhmä on nostanut tämän agendalle. Tämän pitää olla kansallinen ja julkisesti tuettu hanke, Saarinen sanoo.
Alan yritykset ovat valmistelleet asiaa ja kasanneet yhteenliittymää. Myös Business Finland on kiinnostunut hankkeesta.
Suomessa ei aiemmin ole Saarisen mukaan ollut markkinapohjaa rakentaa tällaista laitosta, mutta nyt tilanne on erilainen.
– Suomessa kasvaa loistava raaka-aine, härkäpapu, josta tällaista voitaisiin tehdä, Saarinen sanoo.
Ruuantuotanto on murroksessa – vastaako Suomi globaaliin haasteeseen?
Ruoka muodostaa keskimäärin viidenneksen yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä. Siitä lähes puolet tulee lihasta.
Globaali ruuantuotanto on maailman suurin ja ympäristöämme rasittavin teollisuudenala. Kun ihmiskunnan väkiluku ja kulutus kasvavat, ruoka on murroksessa.
Maailman viljelyspinta-alaa voitaisiin vähentää yli 75 prosenttia, jos liha- ja maitotuotteiden kuluttaminen loppuisi, todetaan Oxfordin yliopiston taannoisessa tutkimuksessa.
– Toinen syy on suomalaisen maatalouden pelastaminen. Jos katsotaan maailman kulutustrendejä, niin kasvisruoka kasvaa, lihankulutus pienenee, Saarinen sanoo.
Tulevaisuuden ruuan pitää Saarisen mielestä vastata globaaleihin haasteisiin. Siksi luvassa on ruokajärjestelmän murros.
– Muutosvoima on ekologinen. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat syyt ovat voimakkaasti ruuantuotannossa. IPCC:n raportin jälkeen suuri osa kuluttajista on sen noteerannut. Halu lisätä kasviksia ja kasvisruokaa omassa ruokavaliossa on selkeä muutos. Maataloutemme taas on voimakkaasti liha- ja maitotalousvetoista, Saarinen sanoo.
Hallitusohjelman mukaisen ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
Ohjelman yhtenä osana maa- ja metsätalousministeriö, vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT käynnistävät parhaillaan yhteistyötä, joka toisi yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat.
– Uusia tuotteita lautasille ja kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Että alkutuotannossakin ymmärrettäisiin paremmin, mitä kuluttaja haluaa, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Hanna Mattila.
Suomessa tuotetut raaka-aineet ja niistä jalostetut tuotteet halutaan kasviproteiinien kasvaville maailmanmarkkinoille.
– Sen pitää olla kansallinen agenda, että tehdään kasvisruuasta merkittävä tekijä suomalaiseen ruokaketjuun. Samalla hiilineutraaliustavoite menee askel kerrallaan parempaan suuntaan, Saarinen sanoo.
Kasviproteiinien markkinat ovat kasvaneet noin 7 prosentin vuosivauhtia, ja tahdin ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla seuraavat vuodet.
Raaka-aineiden ja kuluttajatuotteiden EU-markkinan arvon arvioidaan nousevan tänä vuonna 1800 miljoonaan euroon.
Lue myös: