Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa karjalan kielen elvyttämistä jatkossa Itä-Suomen yliopiston kautta. Ministeriö on myöntänyt yliopistolle valtionavustuksen ensi ja seuraavalle vuodelle.
Tuki on yhteensä 200 000 euroa kahden vuoden aikana. Summalla muun muassa kehitetään kielen opetusta, koulutetaan asiantuntijoita ja tuotetaan oppimateriaaleja ja uutta sanastoa.
Myös kieliteknologia nähdään mahdollisuutena auttaa kielenkäyttäjiä.
– Voitaisiin luoda karjalankielen oikolukuohjelma tekstinkäsittelyyn, kertoo karjalan kielen ja kulttuurin professori Helka Riionheimo Itä-Suomen yliopistosta.
Hän pitää Itä-Suomen yliopistoa oikeana paikkana elvytystyön ohjaamiseen, koska se on nykyisin karjalan kielen tutkimuksen keskus Suomessa: karjalan kieli ja kulttuuri on yliopistossa oppiaine ja siellä tutkitaan karjalan kieltä asiantuntijavoimin.
Riionheimo kuitenkin korostaa, ettei kieltä voida elvyttää kieliyhteisön ulkopuolelta käsin vaan toimintaa pitää suunnitella yhteistyössä.
Kaikki karjalan murteet mukana
Yliopisto aikoo järjestää toimintaa kielen hyväksi myös muualla. Suunnitelmissa on esimerkiksi jatkaa karjalankielisten kerhojen ja leirien järjestämistä lapsille ja karjalankielisen lastentarhanopettajan kiertämistä Joensuun kouluissa.
Elvyttämisohjelmaan palkataan oma koordinaattori. Toiminnassa huomioidaan professorin mukaan kaikki karjalan murteet vahvassa yhteistyössä kielenkäyttäjien kanssa.
– Tämä on ehkä ensimmäinen askel kielen elvyttämisen uuteen suuntaan, jossa käytetään tukena tutkittua tietoa kielten elvyttämisestä, Helka Riionheimo linjaa.
Karjalan kielen elvytys on ollut vähissä sen jälkeen, kun Karjalan kielen seura ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin viime kesänä.
Yliopiston karjalan professori toivoisi kuitenkin rahoitukseen pitkäjänteisyyttä, kun kielen elvytystyö pääsee vuoden katkoksen jälkeen uudelleen vauhtiin.
– Kaksi vuotta on hyvin lyhyt aika ja karjalan elvyttämisen kannalta olisi olennaista, että saataisiin jatkuvuus ja pysyvyys rahoitukseen. Ja voitaisiin luoda sopiva elin, joka hoitaa elvytystyötä sillä tavalla, että siinä otetaan huomioon myös kieliyhteisö, Riionheimo perustelee.
Hän toivoo, että kieliyhteisö pitää karjalan kieltä esillä ja vaikuttaa kaikin tavoin jatkorahoituksen turvaamiseksi.
Lue lisää: