Sepelvaltimotukos, vaalivoitto, nousu pääministeriksi, postikriisi ja ero pääministerin paikalta.
Tämän vuoden Antti Rinne (sd.) on toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja nyt edessä on taas uusi vaihe: hänet valittiin keskiviikkona eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi.
Pätkäpesti kestää niin kauan, että aivokasvaimen saanut perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) palaa sairauslomalta.
Perustuslakivaliokunta on joutunut viime aikoina myrskyn silmään, kun ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) koskevat asiakirjat vuodettiin valiokunnasta. Tutkintapöytäkirjat julkaistiin maanantaina.
Yle Uutiset kysyi uudelta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta viisi keskeistä kysymystä. Rinteellä ei näytä olevan suuria intohimoja muuttaa toimivaa järjestelmää.
1. Olette aloittanut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Uskotteko, että on mahdollista panna piste politikoinnille, vuodoille ja kotiin päin vetämiselle?
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on perustunut siihen, että sen jäseniksi tulleet ovat ymmärtäneet roolinsa. On tärkeätä, että kun perustuslakivaliokuntaan tulee valituksi, ymmärtää mikä on sen valiokunnan tehtävä.
Varmasti se on peiliin katsomisen paikka jokaiselle. On olemassa erilaisia valiokuntia, ja salassapito on tärkeää etenkin puolustus-, tiedustelu- ja perustuslakivaliokunnissa.
Salassapidettyjen asioiden tuleminen julkisuuteen väärään aikaan voi vaarantaa yleistä hyvää.
2. Olitte itse vuoden verran eduskunnan varapuhemiehenä. Miten kansanedustajien puheet ja somekäyttäytyminen ovat muuttuneet sinä aikana?
Minun mielestäni sosiaalinen media on lisännyt suomalaisessa yhteiskunnassa vastakkainsasettelua ja riidanhalua. Tämä ei pienelle kansakunnalle sovi.
Sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin pitkälle meidän korviemme välissä ja on kiinni siitä, miten jokainen meistä suhtautuu toisiin ihmisiin. Somen ongelma on se, ettei joudu vastaamaan suoraan elävälle ihmiselle.
3. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) totesi viime viikolla, että kouluttautuminen voisi auttaa. Olisiko koulutus ratkaisu vuotoihin?
Kouluttautuminen on tärkeää aika ajoin. En pidä huonona, että käydään keskustelua tästä aiheesta ja pohditaan koulutuksen tarvetta.
Viime kesänä kävi varmaan niin, että monet uudet kansanedustajat osallistuivat hallitusneuvotteluihin useiden viikkojen ajan, kun olisi samaan aikaan pitänyt opiskella eduskunnan käytäntöjä.
4. Professori Tuomas Ojanen on kertonut tekevänsä rikosilmoituksen keskustan Mikko Kärnästä. Hän syyttää Kärnää kunnianloukkauksesta, koska tämä on vihjaillut, että Ojanen oli kirjoittanut vihreiden tekstejä Haaviston tapauksessa. Mitä olette mieltä tämän kaltaisista vihjailuista?
En halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin, mutta jokainen meistä varmasti vaikuttaa omalla käytöksellään siihen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan.
Minun toiveeni on, että keskustellaan vaikka vahvaakin kieltä käyttäen, mutta toista kunnioittaen.
5. Olitte asiakirjojen mukaan hyvin selvillä Haaviston suunnitelmista al-Holin tapahtumiin liittyen. Sanoitte eduskunnan kyselytunnilla 27.6: "Meillä ei ole mitään tarkoitusta lähteä tekemään sellaista toimintaa, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelun avulla tuomaan Suomeen".
Pitikö tuo lausunto paikkaansa?
Haaviston tapaukseen liittyen perustuslakiovaliokunta on tutkinut asiat monelta kannalta. Asia, josta perustuslakivaliokunta antoi moitteet liittyi Haaviston ja konsulipäällikön väliseen tilanteeseen.
Muilta osin en kommentoi vuoden 2019 tapahtumia.
Asiasta voi keskustella torstaihin kello 23 saakka.