Sääennusteiden osalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Joulu lähestyy, ja suurin mielenkiinto tietysti kohdistuu siihen, tuleeko siitä valkea kuinka suuressa osassa maata.
Tällä hetkellä sää näyttäisi jatkuvan jouluun asti varsin lauhana vallitsevien lounaisten ilmavirtausten takia.
Ennen joulua lännen ja lounaan väliltä ehtii vielä saapua useampi sadealue matalapaineiden mukana, ja niiden reitistä riippuu missä olomuodossa sateet etelässä tulevat. Jouluna sää näyttäisi sitten kylmenevän tämänhetkisten ennusteiden valossa.
Ylempänä ilmakehässä polaaripyörre pohjoisen napa-alueen yllä elää tulevina viikkoina ennusteiden mukaan jonkin verran. Tällä on vaikutusta myös alempana ilmakehässä ja Suomenkin säähän.
Polaaripyörre – jokatalvinen ilmiö napa-alueiden yläilmakehässä
Polaaripyörre on napa-alueiden yläpuolelle 10–80 kilometrin korkeuteen kehittyvä tuulijärjestelmä. Pyörre on käytännössä suuri matalapaineen alue, ja sen ulkopuolella on korkeamman ilmanpaineen alue.
Syksyllä auringonvalon vähentyessä pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa ilma kylmetä napa-alueella ja napa-alueen ja sitä ympäröivien alueiden lämpötilaero kasvaa.
Ilmamassojen välille kehittyy hyvin voimakas läntinen ilmavirtaus, joka voi puhaltaa voimakkaan polaaripyörteen tapauksessa jopa 100 m/s nopeudella.
Vahvan polaaripyörteen yhteydessä myös alailmakehässä havaitut läntiset tuulet ovat yleensä voimakkaita. Tällöin keskileveysasteilla matalapaineiden liike lännestä itään on nopeaa ja säätyyppi on vaihteleva.
Toisinaan, keskimäärin noin joka toinen vuosi polaaripyörre kuitenkin heikkenee. Tällöin alempaa ilmakehästä on päässyt lämmintä ilmaa yläilmakehään. Ilmiöstä käytetään nimitystä stratosfäärin äkillinen lämpeneminen. Lämpötila pyörteen sisällä nousee hyvin nopeasti jopa lähelle nollaa astetta.
Lämpimän ilman vaikutuksesta polaaripyörre voi hajota, jolloin sitä kiertävät voimakkaat läntiset tuulet heikkenevät ja kääntyvät jopa itäisiksi.
Tämä muutos voi vaikuttaa myös alailmakehän virtauksiin, joskin viiveellä. Alailmakehän suihkuvirtauksen heikentyessä se alkaa mutkitella enemmän ja näin ollen keskileveysasteilla, joilla Suomikin sijaitsee, esiintyy välillä myös idän puoleisia tuulia.
Itävirtaus puolestaan tuo talvisin Suomeen Siperian kylmiä ilmamassoja. Myös napa-alueilta pääsee tällöin helpommin valahtamaan kylmää ilmaa eteläisemmille leveysasteille mikä voi tietää kireämpiä pakkasjaksoja. Itä-kaakkoisilla tuulilla myös ”lumitykit” ovat etelärannikolla mahdollisia.
Viimeistään pyörre alkaa heiketä keväällä, kun auringon säteilyä alkaa taas levitä pohjoisillekin leveyspiireille. Lopulta pyörre hajoaa kesän ajaksi.
Polaaripyörre oli hyvin voimakas edellistalvena – lauhaa ja lumista
Edellinen talvi oli Suomessa ennätyslauha ja Lapissa lumipeite kasvoi paikoin ennätyskorkeaksi. Ilmavirtaus kävi suurimman osan ajasta lounaan puolelta tuoden lauhaa ilmaa ja sateita.
Jos tarkastellaan polaaripyörteen kehittymistä viime talven aikana, huomataan, että se pääsi voimistumaan hyvin häiriöttömästi ja ilma sen sisällä pääsi jäähtymään hyvin kylmäksi. Läntinen virtaus oli siis yläilmakehässä hyvin voimakas.
Alkutalvesta ennusteissa näkyi hetken aikaa mahdollinen lämpeneminen stratosfäärissä, mutta vähitellen sekin katosi. Sen jälkeen ei pyörteen ennusteissa juurikaan näkynyt muutoksia heikompaan suuntaan.
Odotettavissa oli siis, että myös alailmakehän virtaus on varsin suurella todennäköisyydellä lännen ja lounaan väliltä ja näin talvesta tuli mitä tuli.
Pyörre vaikuttaa myös otsonin vähenemiseen napa-alueen yllä
Säätyypin lisäksi polaaripyörre vaikuttaa yläilmakehän otsonipitoisuuteen. Voimakkaan pyörteen vallitessa sen sisällä oleva ilmamassa pääsee jäähtymään talven aikana hyvin tehokkaasti ilman auringonsäteilyn lämmitystä ja lämpimämpien ilmamassojen sekoittumista.
Tällöin lämpötila voi painua pyörteen sisällä yläilmakehässä jopa 80–90 astetta pakkasen puolelle. Näin kylmässä ilmassa kehittyy polaaristratosfääripilviä, kuten helmiäispilviä, jotka edistävät otsonin tuhoutumista.
Lue myös: