Järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvien epäiltyjen nimien tulee olla julkisia poliisin esitutkintapöytäkirjoissa, linjaa Helsingin hallinto-oikeus tänään antamassaan ratkaisussa. Päätös on merkittävä tulkinta julkisuuslaista etenkin toimittajien työn kannalta.
Hallinto-oikeus otti puntaroitavakseen asian toimittajan valituksen perusteella. Keskusrikospoliisi salasi viime kesäkuussa rikoksesta epäiltyjen nimet rikollisjärjestö United Brotherhoodia koskevissa esitutkintapöytäkirjoissa. KRP ei luovuttanut toimittajalle nimitietoja niistä epäillyistä, jotka kuuluivat rikollisjärjestöön. Toimittaja vaati valituksessaan päätöksen kumoamista.
KRP perusteli salausratkaisuaan julkisuuslain yksityisyyden suojaa koskevilla kohdilla ja oikeusasiamiehen marraskuussa 2018 antamalla ratkaisulla. Ratkaisun myötä kahta KRP:n poliisia vastaan nostettiin syytteet tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska he olivat antaneet rikollisjärjestön jäsenistä tietoja Helsingin kaupungille.
Hallinto-oikeuden mukaan nimien salaaminen esitutkintapöytäkirjoissa oli kuitenkin aivan eri tilanne kuin nimien antaminen toiselle viranomaiselle ilman lakiin perustuvaa syytä. Hallinto-oikeuden ratkaisussa on kysymys siitä, ovatko nimitiedot julkisia julkisiksi tulleissa poliisin esitutkintapöytäkirjoissa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei ollut määrännyt rikoksesta epäiltyjen järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenten nimiä salattaviksi. Hallinto-oikeuden mukaan poliisin ei pidä salata epäiltyjen nimiä julkisista asiakirjoista rikollisryhmän jäsenyyden perusteella, koska silloin tällaisten henkilöiden nimitiedot nauttisivat parempaa suojaa muihin kansalaisiin nähden.
Hallinto-oikeuden mukaan tämä olisi perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyys vaikuttaa myös rikoksen arviointiin, mikä puoltaa asian julkisuutta.
Päätös ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Lisää aiheesta: