Koronarokotteiden hankinta ja rokotukset ovat iso ponnistus talousvaikeuksien kanssa kamppaileville Balkanin valtioille. Samalla vaikuttaa siltä, että monet kansalaiset eivät halua rokotteita.
Rokotevastaisuus on Länsi-Balkanin maissa yleisempää kuin monissa muissa maissa, raportoi uutistoimisto AFP.
Kuudessa Länsi-Balkanin maassa tehdyssä mielipidemittauksessa yli puolet vastaajista sanoo, ettei aio ottaa rokotetta. Vain vajaat 40 prosenttia vastaajista on varmoja tai melko varmoja rokotteen ottamisesta.
Tutkijaryhmä BiEPAG kysyi ihmisten mielipiteitä Serbiassa, Bosniassa, Albaniassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Luvut ovat hyvin samanlaisia kaikissa maissa. Rokotuksiin suhtaudutaan hiukan myötämielisemmin Montenegrossa, jossa vajaat 45 prosenttia vastaajista sanoo olevansa valmiita ottamaan koronarokotteen.
Salaliittoteoriat saavat kannatusta
Mielipidemittauksessa kävi myös ilmi, että puolet vastaajista uskoo ainakin jossain määrin, että lääketeollisuus osallistuu koronaviruksen levitykseen. Saman verran tukea sai väite, jonka mukaan Kiina kehitti koronaviruksen sotilaslaboratorissa.
BiEPAG:in selvityksen mukana kolmasosa vastaajista uskoo, että 5G-verkkojen ja viruksen leviämisen välillä on yhteys.
Myös salaliittoteoria, jonka mukaan rokotusten varjolla ihmisiin asennetaan seurantaan tarkoitettu mikrosiru saa kannatusta noin kolmasosalta vastaajista. "Teorian" mukaan hankkeen taustalla on Microsoftin perustajiin kuuluva Bill Gates.
Erityisen vahva usko salaliittoteorioihin on Kosovon serbien parissa. Yli 86 prosenttia vastaajista uskoo, että rokotusten mukana tulee Bill Gatesin mikrosiru. Yli 93 prosenttia Kosovon serbeistä uskoo myös, että lääketeollisuus on mukana levittämässä koronavirusta.
Belgradin yliopiston epidemiologian emeritusprofessori Zoran Radovanović selittää rokotevastaisuuden ja salaliittoteoriat sillä, että ihmiset eivät yleensäkään luota viranomaisiin Länsi-Balkanin maissa.
Novak Djoković epäilijöiden joukossa
Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien joukossa on laaja joukko ihmisiä, ja perustelut vaihtelevat.
Serbialainen tennispelaaja Novak Djoković on yksi epäilijöistä. Djoković ei kategorisesti vastusta kaikkia rokotteita, mutta elokuussa hän pohti New York Timesin haastattelussa koronarokotteiden tehoa.
Itsekin koronan aiheuttaman taudin lievänä sairastaneen Djokovićin mukaan koronaviruksen muuntuminen merkitsee, että rokotteet eivät välttämättä toimi. Hän ei myöskään halua, että joku pakottaa hänet ottamaan jotain ainetta kehoonsa.
Serbian hallituksen lääketieteellisiin neuvonantajiin kuulunut Branimir Nestorović on puolestaan ollut huolissaan joidenkin koronarokotteiden vaikutuksesta syntyvyyteen esittämättä mitään sen tarkempia todisteita asiasta.
– Rokotteita annetaan ihmisille ilman, että niitä on testattu hiiriin ensin. Se huolestuttaa, Nestorović sanoi uutiskanava B92 mukaan.