Poliisi epäilee viittä Helsingin Sanomissa työskentelevää henkilöä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina, että esitutkinta niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa on saatu valmiiksi.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikoslaissa ankarasti sanktioitu rikos. Sen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta.
Tutkinta alkoi joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Poliisi epäilee, että lehti julkaisi oikeudettomasti tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
– Osa salassa pidettävästä tiedosta julkaistiin suunnitellun mahdollisen juttusarjan ensimmäisessä osassa. Muita valmisteltuja juttuja Helsingin Sanomat ei julkaissut esitutkinnan käynnistyttyä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Kai Käkelä Keskusrikospoliisin tiedotteessa.
Asiasta teki tutkintapyynnön pääesikunta.
Poliisi epäilee, että lehti julkaisi sotilastiedustelua ja maanpuolustusta koskevia salassa pidettäviä, turvallisuusluokiteltuja tietoja oikeudettomasti. Esitutkinnassa selvisi poliisin mukaan, että toimittajat eivät hankkineet tietoja lainvastaisilla keinoilla.
Yle uutisoi jo lokakuussa, että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta epäillään yhteensä viittä henkilöä, mutta rikoksesta epäillyistä Helsingin Sanomien toimittajista julkisuudessa on vahvistettu henkilöllisyys vain yhdestä. Hän on Laura Halminen, joka on toinen viestikoekeskusjuttuun kirjoittajaksi merkityistä toimittajista.
Halminen kiistää syyllistyneensä rikokseen asiassa.
Häneen kohdistuva rikosepäily tuli julki, kun Keskusrikospoliisi suoritti jutun julkaisua seuranneena päivänä joulukuussa 2017 hänen kotiinsa kotietsinnän ja takavarikoi häneltä muun muassa muistitikun. Korkein oikeus päätti joulukuussa 2019, että poliisi ei saa hyödyntää Halmiselta takavarikoitua aineistoa.
Jutun toiseksi kirjoittajaksi on merkitty Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen. Hänen asemaansa tutkinnassa ei ole vahvistettu, eikä hän kommentoi asiaa Ylelle.
Myöskään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei ole suostunut kommentoimaan mahdollista asemaansa esitutkinnassa tai ylipäänsä mitään asiaan liittyvää Ylelle. Kaius Niemi ohjasi lokakuussa yhteydenottopyynnön asianajaja Kai Kotirannalle.
– Kaikki rikoksesta epäillyt kiistävät rikosepäilyn aiheettomana, Kotiranta sanoi.
Poliisi sanoo huomioineensa lähdesuojan
Tutkinnanjohtajan mukaan esitutkinnassa on alusta asti pyritty tarkoin varmistumaan, että toimittajan lähdesuoja ei vaarantuisi. Tällä tutkinnanjohtaja viittaa siihen, että esitutkinnan aikana kotietsintään liittyviä pakkokeinoja käsiteltiin kahdesti korkeimmassa oikeudessa asti.
Lisäksi lokakuussa korkein oikeus antoi valitusluvan rikosepäilyjen ulkopuolella olevalle Helsingin Sanomien toimittajalle. Kyseistä toimittajaa on kuultu esitutkinnassa todistajana. Toimittajan valituslupahakemuksessa on kyse siitä, onko toimittajan vastattava poliisin kysymyksiin esitutkinnassa.
– On hyvä, että näitä poikkeukselliseen pakkokeinoon liittyviä laillisuuskysymyksiä on käsitelty perusteellisesti. Tämä on toki vaikuttanut esitutkinnan kestoon merkittävälläkin tavalla, Käkelä sanoo tiedotteessa.
Asia siirtyy nyt syyteharkintaan Valtakunnansyyttäjäntoimistoon. Syyttäjänä asiassa toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Samanaikaisesti poliisi on tutkinut erillisessä esitutkinnassa sitä, miten turvaluokiteltu aineisto päätyi Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. Esitutkinta pyritään saamaan valmiiksi lähikuukausina.
Tässä jutussa epäiltynä on Ylen tietojen mukaan puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Lue lisää:
Pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff kiistää rikosepäilyt tietovuotoasiassa