Poliisi on tehnyt kotietsintöjä ja laite-etsintöjä Vastaamon tietomurron ja siihen liittyvän törkeän kiristyksen tutkinnassa. Ketään ei ole otettu kiinni tutkinnan aikana.
Etsinnät katsottiin erityisiksi etsinnöiksi, ja poliisi haki niihin luvan käräjäoikeudesta.
Ensimmäisen laite-etsinnän poliisi teki lokakuun alussa. Lokakuun lopussa poliisi teki kotietsinnän ja uuden laite-etsinnän.
Laite-etsintä tehtiin myös marraskuun alussa. Joulukuun alussa Helsingin käräjäoikeus päätti, että etsinnässä sinetöityä aineistoa ei saa takavarikoida, tutkia tai hyödyntää.
Etsintöjen kohteet ovat lain mukaan salassa pidettäviä.
Laite-etsintä tarkoittaa esimerkiksi tietokoneen tai puhelimen tietosisältöön kohdistuvaa etsintää.
Vastaamo-tutkinnassa tehdyt etsinnät ovat kaikki erityisiä etsintöjä. Erityisen etsinnästä tekee se, että etsintä kohdistuu paikkaan tai laitteeseen, jossa saattaa olla aineistoa, johon liittyy laissa määriteltyjä takavarikkokieltoja.
Tällaisia kohteita ovat tyypillisesti esimerkiksi potilastietoja tai toimittajan lähdesuojan piiriin kuuluvia tietoja sisältävät kohteet. Myös tavanomaisemmissa kohteissa voi olla materiaalia, joka tekee etsinnästä erityisen.
Pakkokeinoilla suljettiin pois epäiltyjä
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen kertoo, että kyseisistä kotietsinnöistä teki erityisiä se, että niissä oletettiin löytyvän potilastietoja sisältävää aineistoa.
– Tästä tulee erityisyys, ei etsintöjen kohteen asemasta, Leponen sanoo.
Etsinnöissä on ollut mukana nimetty etsintävaltuutettu, kuten laki määrää. Leponen kertoo, että etsinnöillä haettiin selvyyttä muutamiin tutkinnan alussa esiin nousseisiin asioihin.
– Tutkinnassa saatiin selvitettyä, että näillä henkilöillä, joihin pakkokeinoja on kohdistettu, ei ole tekemistä tämän asian kanssa, Leponen sanoo.
Pakkokeinojen kohteina olleet henkilöt on suljettu pois tutkinnasta.
Poliisi seuraa jälkiä ympäri maapalloa
Leponen ei ota kantaa siihen, onko poliisilla erityisen kiinnostavia tutkinnan kohteita tai varsinaisia epäiltyjä. Hänen mukaansa poliisi seuraa nyt jälkiä ja toivoo niiden johtavan lopulta epäiltyyn tai epäiltyihin.
Läpimurtoa tutkinnassa ei ole tapahtunut, mutta poliisi saa koko ajan uutta tietoa. Leposen mainitsemat jäljet ovat jo nyt tehneet tutkinnasta globaalin.
– Olemme olleet yhteydessä aika monen maan poliisiviranomaisiin.
Poliisin nykykäsitys on se, että kiristäjä julkaisi Tor-verkossa koko Vastaamon potilastietokannan. Se ehti olla esillä muutamia tunteja, ja jotkut ulkopuoliset ehtivät ladata sen joko kokonaan tai ison osan siitä.
Leponen ei ota kantaa siihen, uskooko poliisi alkuperäisen tietomurron tekijän tai tekijöiden olevan samoja kuin kiristysviestien lähettäjä.
Laillisesti hankittu tieto hyödynnettävissä
Leponen on aiemmin kiittänyt niin sanottuja valkohattuhakkereita, jotka ovat esitutkinnan aikana auttaneet poliisia ennennäkemättömän aktiivisesti toimittamalla poliisille verkossa tekemiään havaintoja.
He ovat tavallaan verkkomaailman silminnäkijöitä. Joissain tilanteissa heitä voi verrata myös asiantuntijatodistajiin tai jopa yksityisetsiviin, sillä monet alan asiantuntijat ovat suorittaneet omia yksityisia tutkimuksiaan rikollisen jäljille pääsemiseksi.
Tekijän jäljittäminen verkossa on lähtökohtaisesti täysin laillista, ja poliisi ottaa vastaan kaiken mahdollisesti asiaan liittyvän tiedon. Poliisi voi lain mukaan hyödyntää tutkinnassa ulkopuolisten laillisesti hankkimaa aineistoa.
Tietyin edellytyksin myös laittomasti hankittu todistusaineisto voi kelvata todisteeksi oikeudenkäynnissä, mutta se saatetaan myös asettaa hyödyntämiskieltoon. Jos laittomasti saatu todistusaineisto hyväksytään näytöksi oikeudenkäynnissä, sen näyttöarvo on vähäisempi kuin laillisesti hankittujen todisteiden.
Lue lisää: